Etusivu>Koronavirus>Uusia kasvoja kaupungissa: Nina Sipola aloitti kirjastonjohtajan pestinsä poikkeusoloissa
  • Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Koronavirus
Kaupungin tiedotteet tilanteesta

Uusia kasvoja kaupungissa: Nina Sipola aloitti kirjastonjohtajan pestinsä poikkeusoloissa

16.4.2020 8:52

Rovaniemen kaupunginkirjasto on saanut uuden johtajan. Nina Sipola ehti työskennellä uudella työpaikallaan vain viikon, kun kirjaston ovet pistettiin koronaepidemian takia lukkoon 18. maaliskuuta.

Nina Sipola.jpg

Kaikkien Lapin yleisten kirjastojen tapaan Rovaniemen kaupunginkirjaston kiinniolo jatkuu Valtioneuvoston määräysten mukaisesti 13. toukokuuta saakka.

Tapasimme Nina Sipolan tuoreeltaan vain muutamia päiviä ennen kirjastojen sulkemista. Keskustelimme tulevaisuuden kirjastosta sekä siitä, kuinka monin eri tavoin kirjasto jo nykyisellään toimii myös seiniensä ulkopuolella.

10 KYSYMYSTÄ

1. Aiempi urasi ja koulutustaustasi

Olen koulutukseltani kasvatustieteen maisteri. Työskennellyt olen pari vuotta Espoon kaupunginkirjaston asiakaspalvelupäällikkönä sekä viimeiset 10 vuotta Sallassa kirjasto- ja kulttuuripalveluiden johtajana.

2. Miksi juuri kirjastoalalle?
Kirjasto on ihana areena tehdä kehittämistyötä, josta olen aina pitänyt. Uudistushaluisena haluan elää ajassa. Kirjastoala on myös kiitollinen tekijälleen, sillä asiakkailta saa aina kiitosta. Työntekijät ovat osaavia ja innostuneita - tätä työtä tehdään sydämellä!

3. Kuvaile kirjaston johtajan roolia tiivistäen muutamaan lauseeseen 
Suunnannäyttäjä, eteenpäin luotsaaja ja henkilökunnan sparraaja. Yhdessä viemme kirjaston kohti uusia tavoitteita. 

4. Mitä tämän päivän kirjasto tarjoaa ihmisille, jotka ovat tottuneet Netflixiin ja muihin suoratoistopalveluihin?
Kirjastot yrittävät pysyä muutoksessa mukana. Jo nyt isoimmissa ja vakavaraisissa kaupungeissa alkaa olla hyvin tarjolla mm. elokuvia suoratoistopalveluna. Kirjaston tehtävänä olisi huolehtia siitä, että kaikilla kuntalaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet päästä erilaisten aineistojen äärelle. Kaikilla ei ole varaa ostaa Netflixiä. Toivottavasti saamme Rovaniemellekin elokuvia suoratoistopalveluna tarjolle - kaikki riippuu tietysti budjetin raameista.

5. Miten kirjasto vastaa suuren suosion saavuttaneisiin äänikirjapalveluihin?
E-kirjojen suosio kasvaa koko ajan. Moni arvostaa niitä myös ekologisempana vaihtoehtona. Lapin kirjastoissakin on toki e-kirjoja tarjolla, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun kanssa emme ole lainkaan tasavertaisia. Toivon e-kirjoille kansallista järjestelmää - tällä hetkellä kirjastot ostavat itse omat e-kirjansa. Rikas kunta voi siis hankkia enemmän. Tämä epäkohta tulisi korjata, jotta kansalaiset olisivat tasavertaisessa asemassa.

6. Miten kirjasto voisi lähentyä kaupunkilaisia modernilla tavalla?
Uusittu kirjastolaki velvoittaa meitä toimimaan myös kirjaston seinien ulkopuolella. Palveluiden tulisi olla kaikkien saatavilla. Yhä enemmän on tarjolla pop up-kirjastoja sekä kirjastopalveluita kouluissa ja päiväkodeissa. Ikäihmisille on jo ollut vuosia tarjolla kotikirjastopalvelua eli jos asiakas ei itse pääse kirjastoon, heille toimitetaan kirjoja kotiin sovittuun aikaan.

7. Millaisella uudella konseptilla kirjasto voisi palvella kaupunkilaisia?
Tulevaisuudessa kirjasto voisi olla paikka, jossa käydään yhteiskunnallista keskustelua kuten viime kesänä uusi hallituksemme julkisti hallitusohjelmansa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Olisi hienoa, jos Rovaniemen kuntapäättäjät tulisivat tapaamaan kuntalaisia tänne meidän kirjastoomme. Suora puhe kasvokkain on merkittävää.

8. Mitkä ovat kirjastoalalla tulevaisuuden haasteet?
Haasteita kyllä on. Näkisin, että keskeisintä on lukemistaidon ylläpitäminen. Lukutaidon ja -innon säilyttäminen on meidän kaikkien haaste. Se on edellytys pärjäämiselle nyky-yhteiskunnassa, jossa digitaalisuus vaatii lukutaitoa ja ennen kaikkea kriittistä lukutaitoa.

9. Omalla yöpöydälläni juuri nyt?
Yöpöydälläni on aina monta kirjaa kirjaa kesken. Nyt olen uppoutunut kuuntelemaan äänikirjana teosta “Ensimmäinen nainen”, joka kertoo Sylvi Kekkosesta.

10. Miten lukeva ihminen selviää koronan aiheuttamasta poikkeustilasta?
Päivittäiset koronauutiset voivat käydä raskaaksi ja ahdistavaksi, erityisesti kun sosiaaliset kontaktit on karsittu minimiin eikä ole ketään kenen kanssa uutisia käsitellä. Silloin lukeminen voi tulla avuksi. Lukeminen kehittää viestintä- ja empatiakykyä ja kasvattaa sanavarastoa. Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Lukeminen vähentää myös stressiä. Tutkimusten mukaan jo kuudessa minuutissa lukemisen aloittamisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Lukemisella on etua myös muistijärjestelmille ja erityisesti muistin säilymiselle ikääntyessä. Kirja viihdyttää. Se herättää ajatuksia ja tunteita, saa itkemään ja nauramaan. Koukuttava teksti vie mukanaan ja avaa ovia maailmoihin, joihin ei fyysisesti voi matkustaa.

Mistä sitten lukemista kirjastojen ollessa kiinni?

Ensiksi kannattaa käyttää hyväksi oman kirjaston e-aineistoja. Vaikka sähköinen kirja tai e-äänikirja ei korvaakaan fyysistä, niin nyt kannattaa rohkeasti tutustua myös niihin. Netissä on saatavilla myös paljon aineistoa, niistä vinkataan mm. oman kirjaston Facebook-sivustolla (Rovaniemen kaupunginkirjasto) päivittäin.

Miksi lukeminen kannattaa? - 10 faktaa lukemisesta
KATSO VIDEO https://www.youtube.com/watch?v=XnPHXIYXERs#action=share

Muutamia poimintoja aikuisille:
Kansalliskirjaston digitaalista aineistoa
Kansalliskirjaston klassikkokirjasto: klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: digi.kirjastot.fi

Ja lapsille:
lukulumo.fi sivustolla eri kielillä joko ääneen luettuna tai ilman vapaassa käytössä lasten kuvakirjoja.
Facebookissa: Kirjastot vinkkaavat pikkulapsiperheille on tarjolla satuhetkiä, tekemistä ja vinkkejä kotona tehtäväksi yhdessä lasten kanssa.

KATSO KUVA ALLA! ROVANIEMEN KIRJASTO LUKUINA - YLI MILJOONA LAINAA VUONNA 2019

Infograafi_Kirjasto.jpg