• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kulttuuripalvelut

Menneet uutiset ja tapahtumat

 

Tiedettä, taidetta ja toimintaa museoviikolla 2017!

Kansainvälisen museoviikon kunniaksi Arktikum, Tiedekeskus Pilke ja Kulttuuritalo Korundi järjestävät värikästä ohjelmaa kaikenikäisille rovaniemeläisille. Tapahtumat keskittyvät museopäivään 18.5., jolloin on vapaa pääsy näyttelyihin sekä muuta maksutonta ohjelmaa, mm. elokuvanäytöksiä, teemaopastuksia, näyttelyihin tutustumista ja kisailua.

Katso museoviikon tarkempi ohjelma: 
http://www.arktikum.fi/tapahtumat/uutiset/tiedetta-taidetta-ja-toimintaa-museoviikolla.html 

*****

Lapin maakuntamuseon kuva-arkiston tilapäinen sulkeminen 4.9.-31.12.2017

Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto on ruuhkautunut laajan perusnäyttelyuudistuksen ja vaihtonäyttelytöiden vaatimien kuvankäsittelytöiden vuoksi.

Tämän johdosta kuva-arkisto suljetaan tilapäisesti 4.9.-31.12.2017 väliseksi ajaksi. Asiakkaiden tilauksia voidaan ottaa myös tuona aikana vastaan, mutta niiden toimittaminen tapahtuu vasta tammikuusta 2018 alkaen.

 

*****

YLEISÖOPASTUKSET

100 esinettä, 100 kuvaa - Vuosisata Lapin maakuntamuseon kokoelmissa
(ks. tästä myös näyttelyn aineistolistaus)

Maaliskuussa                     VIIKKO 10     HIIHTOLOMAVIIKKO ti 7.3. – su 12.3.2017 klo 16

Toukokuussa                     VIIKKO 20     MUSEOVIIKKO ti 16.5. – su 21.5.2017 klo 16

Lisäksi joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 16.00 huhtikuusta heinäkuuhun

to 6.4. // to 4.5. // to 1.6. // to 6.7. klo 16.00

Opastuksen kesto noin 30 min. 
Opastus kuuluu sisäänpääsylipun hintaan. 
Myös Museokortilla!

*****

Uutuuskirja nyt saatavilla!

PARAKKEJA JA PIIKKILANKAA

  • SAKSAN ARMEIJAN RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TOIMINTA ROVANIEMEN SEUDULLA 1940–1944

Toisen maailmansodan aikaan Saksa levittäytyi läpi koko Euroopan jättäen jälkensä miltei kaikkiin Euroopan kolkkiin. Myös Rovaniemen seudulta - entisten kauppalan ja maalaiskunnan alueilta - löytyy runsaasti jälkiä saksalaisten läsnäolosta. Tämän kirjan myötä opit katsomaan Rovaniemen alueen maastosta löytyviä betonijäänteitä ja muita Saksan armeijan jättämiä merkkejä uusin silmin.

Parakkeja ja piikkilankaa - Saksan armeijan rakentamiseen liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940–1944 -teos perustuu laajaan kenttä- ja arkistotutkimusaineistoon sekä haastatteluihin. Jatkosodan ajan Rovaniemen seudun saksalaisten rakennustoiminnasta ja heidän hallussaan olleista alueista ei ole aiemmin tehty juurikaan dokumentointia. Rovaniemeläiset ovat jo lähestulkoon unohtaneet koko saksalaisajan, ja esimerkiksi keskikaupungin alueelta on jo lähes kaikki toiseen maailmansotaan liittyvät jäänteet raivattu uudisrakentamisen tieltä. Entisen Rovaniemen maalaiskunnan alueella rakenteita on säilynyt huomattavasti enemmän.

Kirjassa on ensimmäistä kertaa koottu kattavasti yhteen tiedot sekä Rovaniemen seudun saksalaisten vuokraamista ja rakentamista alueista että heidän leireistään ja vuokraamistaan rakennuksista. Tämän tutkimuksen myötä saadaan jälleen yksi palanen Rovaniemen seudun historiaa sille kuuluvalle paikalleen.

Kirjaa varten tehdyt kenttätutkimukset ja kartoitukset ovat olleet kilpajuoksua raivaustraktoreita ja rakentamista vastaan. Tälläkin hetkellä lähes päivittäin jossain päin Rovaniemeä jyrätään lopullisesti Saksan armeijan valtavan rakennustoiminnan jäänteitä. Kirjan kirjoittaja FL Kalevi Mikkonen on todellakin tarttunut kartoitustyöhön viime tingassa.

Kirja on Lapin maakuntamuseon julkaisuja nro 18.

Paino: Grano, Oulu 2016. 258 s. Osittain värillinen.

Saatavilla vain Arktikumin museokaupasta!

Tilaukset:
email: 
info@arktikum.fi

tai puh. 016 - 322 3260


Arktikum, Pohjoisranta 4, 96100 Rovaniemi

Hinta: 23 €

Lapin maakuntamuseon vuoden 2016 ensimmäinen erikoisnäyttely Häntä meni jo - 25 vuotta Kemijoen viimeisestä uitosta avautuu  Lisätietoja näyttelystä tästä linkistä.  (21.1.2016)


***

Lapin maakuntamuseo dokumentoi Enontekiön lentoaseman toimintaa joulusesongin 2015 aikana - Wihurin rahastolta apurahaa kuljetusliikenteen nykydokumentointiin (4.12.2015)

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt museoiden valtakunnallisen TAKO tallennus- ja kokoelmayhteistyön Pooli 5 -työryhmälle 20 000 € apurahan nykydokumentointihankkeeseen vuosille 2015–2016. Työryhmässä mukana olevien museoiden käsittelemät aihealueet ovat viestintä, liikenne ja matkailu. Hankkeessa keskitytään liikenteeseen ja sen tarkoitus on tallentaa kuljetusliikenteen kulttuuriperintöä museoihin nykyajan dokumentoinnin avulla. Hankkeeseen osallistuu kolmetoista museota eri puolilla Suomea, ja se jakautuu museoiden ja aiheeksi valittujen dokumentointikohteiden mukaan kuljetusliikenteen ala-aiheisiin, joita ovat logistiikka, tietoliikenne ja liikennealueet kuten satamat ja lentokentät. Mukana on erilaisia nykyajan ilmiöitä, jotka antavat uudenlaista perspektiiviä suomalaiseen kuljetusliikenteeseen. Poolissa 5 työskentelee useita liikenteen aloja tallentavia merkittäviä suomalaisia erikoismuseoita kuten Mobilia, Forum Marinum, Suomen Rautatiemuseo, Suomen Merimuseo ja Suomen ilmailumuseo.

Lapin maakuntamuseo on myös mukana hankkeessa. Museo dokumentoi Enontekiön lentoaseman toimintaa joulusesongin 2015 aikana, jolloin lentoasemalle saapuu Brittein saarilta useita charter-lentoja päivässä. Tarkka dokumentointipäivä on 22.12.2015. Tallennuksessa huomioidaan sekä Enontekiön lentoaseman toiminta kokonaisuudessaan että tarkastellaan päiväretkiä tekevien turistien saapumista lentoasemalle, järjestäytymistä, eteenpäin kuljettamista ja takaisin tuloa paluulennoille. Maakuntamuseo täydentää ja jatkaa Enontekiön lentoaseman nykydokumentoinnilla kokoelmiaan Lapin matkailusta. Edellisen kerran museon valokuvaaja Jukka Suvilehto on dokumentoinut lentoasemaa vuonna 2001. Museon kokoelmissa on kiinnostavia otoksia charter-lennoista ja brittituristien päivämatkoista jo useammalta vuodelta. Näitä aineistoja käytetään museon omissa näyttelyissä ja julkaisuissa, mutta ne ovat myös ulkopuolisten tutkijoiden hyödynnettävissä.  

Lapin maakuntamuseo tekee hankkeessa yhteistyötä Suomen Ilmailumuseon kanssa. Charter-lentojen dokumentoinnilla museon kokoelmiin on myös valtakunnallista merkitystä. Suomen ilmailumuseo nykydokumentoi hankkeessa omana osuutenaan Helsinki-Malmin lentoaseman toimintaa.  

Kuljetusliikenteen dokumentointihankkeessa jokainen kolmetoista museota tekee oman työnsä eri ilmiöistä, eri puolilla Suomea. Dokumentoinnit kootaan myöhemmin yhteen pooli 5:n yhteiseksi raportiksi. Hankkeessa on merkittävää sen valtakunnallinen kattavuus, museoiden liikenteeseen liittyvien kokoelmien yhteinen tarkastelu ja laaja-alainen yhteistyö liikenteen alan yritysten kanssa. Lapin maakuntamuseo ja Suomen Ilmailumuseo tekevät hyvää yhteistyötä Finavia Oyj:n.

Lisätietoja:
Hanna Kyläniemi, Lapin maakuntamuseo, Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi
040 728 3362, hanna.kylaniemi(at)rovaniemi.fi


***
Museolehti Raidon juhlanumero on ilmestynyt 4.12.2015
Lapin maakuntamuseon maakunnallinen museolehti Raito on jälleen ilmestynyt. Tämän vuoden numero on henkilöpainotteinen. Samalla se on juhlanumero, sillä Lapin maakuntamuseo täytti lokakuussa 40 vuotta. Museon pitkäaikaisten työntekijöiden, oppaiden ja maakuntamuseotutkijan haastattelut avaavat museossa tehtyä työtä. Museon neljän vuosikymmenen monivaiheista historiaa avataan lisäksi vielä erillisessä artikkelissa.

Lapin historia on täynnä mielenkiintoisia, vahvoja henkilöitä. Tämän vuoden Raito esittelee kittiläläisen lauluntekijä Leevi Lassilan (1892–1939) ja kemijärveläisiä vuosikymmeniä vaatettaneen muotikauppias Lyyli Perungan (1895–1969) elämää ja elämäntyötä. Museonjohtaja Hannu Kotivuoren viime vuoden numerossa aloittama artikkelisarja amatööriarkeologi Johan Hoikan kirjeistä jatkuu toisella osalla. Tällä kertaa käsittelyssä ovat Hoikan Korkalonniemellä eli Rovaniemen kirkon ja nykyisen terveyskeskuksen seudulla tekemät tutkimukset.

Saksalaisajan jäänteitä Rovaniemellä ansiokkaasti tutkiva Kalevi Mikkonen kertoo projektistaan haastattelussa. Kokemusrikkaan irtioton tehnyt ja siitä kirjan kirjoittanut porotutkija Timo Helle kertoo artikkelissaan vuodestaan pororenkinä Kemin–Sompion paliskunnassa.

Paljon rovaniemeläisiä viime vuosina puhuttanutta Valistustaloa käsitellään kahdessa artikkelissa. Toisessa taloa esitellään rakennussuojelun ja toisessa käyttäjän näkökulmasta.

Lapin luontoon liittyen esitellään pohjoisen Suomen ja osin Venäjän puolella olevia geologisia luontomatkailukohteita ja niihin liittynyttä ABCG-hanketta. Lehdestä löytyy myös muita ajankohtaisia Lapin historiaan ja kulttuuriperintöön liittyviä uutisia sekä katsaus aihepiiriin liittyvään uuteen kirjallisuuteen.

Raitoa voit ostaa huokeaan hintaan Arktikumin museokaupasta ja Rovaniemen kirjaston Lappi-osastolta. Lehden voit myös tilata kotiisi ottamalla yhteyttä amanuenssi Heidi Pelkoseen (heidi.pelkonen@rovaniemi.fi) tai puh. 050 315 1481.

Voit lukea Raito-lehteä myös netissä.

 

***
Avoimet ovet Arktikumissa 13.9.2015
Arktikumiin on vapaa pääsy su 13.9.2015 klo 10-18. Pilkkeessä, Arktikumissa ja talojen piha-alueilla on Sahanperän Savotta, joka on metsäalan ilmaistapahtuma. Ohjelmassa on mm. Sirkus Taika-Ajan, The Bilebändin ja Jarno Jokiharjun esitykset, hevoskärryajelua ja erikoisopastuksia Lapin maakuntamuseon näyttelyyn Wir waren Freunde ja lintuaiheisia opastuksia Stephanie Lefreren ja Petri Kemppaisen johdolla. 
Lisäksi Lapin maakuntamuseon henkilökuntaa on tavattavissa Arktikumin käytävällä ja näyttelysaleissa.

klo 11.00-12.30 Matka lintujen elämään (FI/ENG), Luonnontieteen amanuenssi Stéphanie C. Lefrère (Lapin maakuntamuseo) ja Petri Kemppainen (Lapin Lintutieteellinen yhdistys) 
klo 12.00-12.30 Wir waren Freunde – Olimme ystäviä –näyttelyn erikoisopastus, näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto 
klo 12.00-12.30 Tikusta asiaa – Arktisen puun tarina -näyttelyn erikoisopastus, tiedetoimittaja Marjo Laukkanen 
klo 13.00-14.30 Matka lintujen elämään (FI/ENG), Luonnontieteen amanuenssi Stéphanie C. Lefrère (Lapin maakuntamuseo) ja Petri Kemppainen (Lapin Lintutieteellinen yhdistys) 
klo 14.00-14.30 Wir waren Freunde – Olimme ystäviä –näyttelyn erikoisopastus, näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto 
klo 14.30-15.00 Tikusta asiaa – Arktisen puun tarina -näyttelyn erikoisopastus, tiedetoimittaja Marjo Laukkanen 
klo 15.00-16.00 Ilmastonmuutos ja minä (FI/ENG), Luonnontieteen amanuenssi Stéphanie C. Lefrère (Lapin maakuntamuseo) 
klo 16.00-16.30 Wir waren Freunde – Olimme ystäviä –näyttelyn erikoisopastus, näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto 
klo 17.00-18.00 lmastonmuutos ja minä (FI/ENG), Luonnontieteen amanuenssi Stéphanie C. Lefrère (Lapin maakuntamuseo)

Lisäksi Polariumissa non-stop esityksenä "Rovaniemi ennen ja jälkeen tuhon" sekä Auditoriossa "Liekkimeren jälkeen - Kuvia ja tunnelmia Rovaniemen kauppalan tuhosta lokakuussa 1944".

Tervetuloa! 

***
Lapin maakuntamuseon remontti kesäkaudella 2015
Lapin maakuntamuseon toimistotiloja remontoidaan kesän aikana. Tämä vaikuttaa huomattavasti asiakaspalveluun. Remontin vuoksi kuva-arkisto voi palvella asiakkaita vain rajoitetusti. Remontti alkaa viikolla 26. Työt pyritään tekemään kesälomien aikana heinäkuussa, jolloin asiakaspalvelu on muuntoikin suljettuna.

***
18.5.2015 Kansainvälisenä museopäivänä vapaa pääsy Arktikumiin klo 9-18 
Kansainvälistä museopäivää vietetään  maanantaina 18.5. Perinteisten avointen ovien lisäksi Pilke, Arktikum ja Korundi järjestävät paljon ohjelmaa eri kohderyhmille: luvassa on oppimispaketteja koululaisryhmille sekä kaikelle yleisölle avoimia opastuksia, näytöksiä ja työpajoja.

Museopäivän ohjelma: 
Maksuton sisäänpääsy Korundiin, Tiedekeskus Pilkkeeseen ja Arktikumiin klo 9-18 
klo 12.00 Matka arktiselle alueelle -opastus Arktikumissa 
Opastettu kierros Rovaniemen taidemuseon näyttelyihin Korundissa 
klo 12.30 Wir waren Freunde -näyttelyn opastus Arktikumissa 
klo13.00 Climate change effects on the nature of Lapland - guided tour (in English) / in Arktikum 
klo 14.00 Matka arktiselle alueelle -opastus Arktikumissa 
klo 15.00 Wir waren Freunde -näyttelyn opastus Arktikumissa 
Opastettu kierros Rovaniemen taidemuseon näyttelyihin Korundissa 
klo 16.00 Ilmastonmuutoksen vaikutukset Lapin luontoon -opastus Arktikumissa 
klo 17.00 Biotalouden keväthulinat, kaikille avoin työpaja Pilkkeessä 

“Liekkimeren jälkeen” kuvaesitys Rovaniemen tuhosta 1944 Arktikumin Auditoriossa koko päivän.
Saamenkielinen elokuvaleiri Utsjoella kesällä 2015 –tapahtumassa tuotettujen lyhytelokuvien (viisi lyhytelokuvaa, kesto noin 15 min) esitykset non-stoppina Pilkkeen Porstuassa klo 9-18. 
Galleria Valossa Arktikumissa kirja-arpajaiset sekä toi/se/us-näyttelyn esittely tasatunnein klo 12-17. 
Galleria Napassa Lapin taiteilijaseuran TAKE AWAY! –myyntinäyttely ja taidemarkkinat klo 12-17.

Lisätiedot ja yhteydenotot 
Pilke Info 
puh. 020 564 7820, www.tiedekeskus-pilke.fi 

Arktikum ja Korundi 
Asiakaspalvelu, puh 016 322 3260, www.arktikum.fi, www.korundi.fi


***
Avattu uusi erikoisnäyttely Wir waren Freunde - Olimme ystäviä, esillä 10.1.2016 saakka.
Lapin maakuntamuseon tuottama erikoisnäyttely kertoo saksalaisajasta Lapissa ja Rovaniemellä 1940-1944. Näyttelyn lisäksi esillä on myös Liekkimeren jälkeen -kuvaesitys Rovaniemen tuhosta Arktikumin auditoriossa. 

Saatavilla myös näyttelyjulkaisu sekä suomeksi että kieliversiona saksa-englanti. Julkaisua voi ostaa Arktikumin museokaupasta, hinta 10 €. Julkaisua voi myös tilata osoitteesta info)at)arktikum.fi 


***
Lapin maakuntamuseon kuva-arkiston tilapäinen sulkeminen 
Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto on ruuhkautunut laajan vaihtonäyttelyn vaatiman kuvankäsittelyn vuoksi. Tämän takia kuva-arkiston kuvatilauksia ei toimiteta 1.3. - 30.4.2015 välisenä aikana. 
Asiakkaiden tilauksia voidaan kuitenkin ottaa vastaan, mutta tilaukset voidaan toimittaa vasta toukokuusta alkaen. Kuvatiedusteluita voi kysellä ja arkistossa voi käydä paikan päällä.


***
Museolehti Raito (2014) jälleen täynnä mielenkiintoisia artikkeleita 

Lapin maakuntamuseon maakunnallista Raito -lehteä on julkaistu jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tämän vuoden lehdessä on jälleen tarjolla asiantuntijoiden artikkeleita monista mielenkiintoisista Lappiin liittyvistä aihealueista.

Uusimmassa lehdessä museonjohtaja Hannu Kotivuori aloittaa amatööriarkeologi Johan Hoikan kirjeitä vuosilta 1864–1871 esittelevän artikkelisarjan. Tälle kiinnostavalle sarjalle on luvassa jatkoa tulevina vuosina. Arkeologia on esillä hyvin muutamassa muussakin artikkelissa. Petro Pesonen ja Satu Koivisto esittelevät tekstissään Rovaniemellä Valionrannassa tehtyjä ns. Koskenniskan kaivausten tuloksia ja Olli Eranti puolestaan kertoo Rovaniemen muinaisten kiviseppien taidokkaista töistä.

Johanna Tuovisen artikkelissa tutustutaan 1950-luvulla ilmestyneiden Raivaaja-lehtien välittämään kuvaan Petsamon siirtolaisnuorten elämästä Tervolan Varejoen kylässä. Lapin maakuntamuseon amanuenssi Hanna Kyläniemi puolestaan avaa ns. umpitakkien käytön historiaa Lapissa. Lapin maakuntamuseon kokoelmista löytyykin useampia umpitakkeja, joilla kullakin on mielenkiintoinen taustatarina.

Lehdessä on myös artikkeleita monista muista aiheista. Mukana on lyhyt uutiskooste ajankohtaisista museoasioista, minkä lisäksi tämän vuoden Raidosta löytyy listaus kaikista vuosina 2004–2014 julkaistuista artikkeleista kirjoittajineen.

Raitoa voit ostaa huokeaan hintaan esimerkiksi Arktikumin museokaupasta. Lehden voit myös tilata kotiisi ottamalla yhteyttä vs. maakuntamuseotutkija Paula Hautalaan (paula.hautala@rovaniemi.fi) tai puh. 050-315 1481.

Lehden sähköinen versio löytyy Lapin maakuntamuseon nettisivuilta. Lue Raito-lehteä.


*** 

Liekkimeren jälkeen 
Kuvia ja tunnelmia Rovaniemen kauppalan tuhosta lokakuussa 1944
Lapin maakuntamuseon tuottama kuvaesitys kauppakeskus Revontulessa 10.–19.10.2014 päivittäin klo 10–18.

 Lokakuussa 2014 tulee kuluneeksi 70 vuotta Rovaniemen kauppalan tuhosta. Lapin maakuntamuseo on koonnut Rovaniemen tuhosta kuvaesityksen, joka kertoo koskettavalla tavalla Rovaniemen kauppalan totaalisen tuhon laajuudesta. Esitys on nähtävillä kauppakeskus Revontulessa 10.10–19.10.2014 ja Arktikumissa 21.10.–2.11.2014 saakka. 

70 vuotta sitten Rovaniemen kauppala paloi tuhkaksi. Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa aselevon 4.9.1944, ja Lapissa jo vuosia olleiden saksalaisten joukkojen häätämiseen annettiin kaksi viikkoa aikaa. Tehtävä oli lähestulkoon mahdoton, ja sodan uhka oli todellinen. 
Tilanne pysyi aselevon sopimisen jälkeen vielä tovin rauhallisena. Osittain ylläpidettiin jopa toivetta siitä, että aseveljeys tulisi päättymään rauhanomai¬sesti ilman suurempia vastoinkäymisiä. Lapin sota alkoi 28.9.1944 ensimmäisestä taistelukosketuksesta saksalaisten ja suomalaisten välillä Pudasjärvellä.
Saksalaisjoukot aloittivat Rovaniemen polttamisen 7.10.1944 tuhoten aluksi omia parakkirakennuksiaan. Hävitystä kesti lokakuun 16. päivään saakka. Muutamassa päivässä Rovaniemen kauppalan keskustasta tuhoutui 90 %. Kauppalan alueelta 548 asuinrakennusta, 96 liikerakennusta ja 9 valtion, kunnan tai seurakunnan rakennusta katosi savuna ilmaan. Rovaniemen polttaminen on yksi Lapin sodan arvoituksellisimmista tapahtumista, johon liittyy monia huhuja ja tarinoita. 

Noin kymmenisen minuuttia kestävään kuvaesitykseen on koottu valokuvia Rovaniemen tuhosta. Lisäksi mukana on aikalaismuistelmia päiväkirjoista, kirjeistä ja kirjallisuudesta. Esitystä säestää tunnelmallinen musiikki. Esitys on nähtävillä kauppakeskus Revontulen liiketilassa.

Seuraa tuhon etenemistä myös Lapin maakuntamuseon facebook -sivun kautta! https://www.facebook.com/lapinmaakuntamuseo

Tuotanto: Lapin maakuntamuseo 
Yhteistyössä: 
Lapin maakuntamuseo, Arktikum, Kauppakeskus Revontuli


***

ROVANIEMELÄISIÄ KAUPUNKINÄKYMIÄ 1950- JA 1960-LUVUILTA 
HISTORYPIN -VERKKOSIVUSTOLLA 

Lapin maakuntamuseo julkaisee rovaniemeläisen valokuvaajan Lauri Alanärän valokuvia Historypin verkkosivustolla.

Valokuvaaja Lauri Alanärä 
Rovaniemeläinen Lauri Alanärä (1934–1998) kuvasi monipuolisesti ja  säännöllisesti kotikaupunkiaan ja sen erilaisia tapahtumia aina 1950-luvulta lähtien. Valokuvaamisen hän aloitti harrastuksenaan sotien jälkeen. Vähitellen harrastuksesta tuli ammatti, ja 1950-luvun lopulla Alanärä perusti valokuvausliike Foto Alanärän. Myöhemmin hän oli osakkaana valokuvausalan tarvikeliike Foto Polarissa. Hän myös julkaisi Lapin alueella 1960-luvulla ilmestynyttä Lapin sanomia.

0474_14376_01.jpgLauri Alanärä tallensi filmeilleen esimerkiksi 1950- ja 1960-lukujen jälleenrakennusaikaa. Katunäkymät ovat kiivaasta rakennustahdista huolimatta yllättävänkin hiljaisia ja rauhallisia. Liikennettä ja väkeä on vain satunnaisesti. Alanärän kuvista löytyviä jälleenrakennusajan rakennuksia purettiin parin vuosikymmenen päästä; näin hän on tallentunut myös kaupunkikuvan muutosta vuosikymmenten ajalta.

Alanärä palkattiin usein kuvaamaan Rovaniemen uusia myymälöitä ja yrityksiä. Historypin-sivulla onkin mahdollisuus päästä kurkistamaan 1960-luvun myymälään tai ihmettelemään menneen ajan näyteikkunoita. Valokuvissa näkyy myös Laurin mieltymys autourheiluun, sillä olihan hän itsekin kuskina Ounasvaaran vauhtikisoissa. 

Historypin kulttuurihistoriallisten aineistojen julkaisukanavana 
Historypin -sivustolle on tallennettu Alanärän kuvia 1950- ja 1960 -luvuilta, ajalta jolloin Lapin pääkaupunki Rovaniemi kasvoi ja muuttui nopeaan tahtiin. Historypin-verkkosivusto pohjautuu Google Maps:iin ja siinä on käytettävissä Streetview ominaisuus. Kävijä voi tarkastella vanhaa valokuvaa nykyisen näkymän päällä. Sovelluksen saa myös ladattua matkapuhelimeensa, jolloin paikan päällä voi tarkastella maisemanmuutosta ja saada uudenlaisen perspektiivin totuttuun ympäristöön. Tällä hetkellä Lapin maakuntamuseon sivustolla on reilusti yli kaksisataa Lauri Alanärän valokuvaa. Sivustolle ladataan myöhemmin lisää kuvia, joten kiinnostuneiden kannattaa pysyä valppaina.

Historypin -sivustoa ylläpitää voittoa tavoittelematon ja palkittu We Are What We Do -yritys. Sivuston ideana on saattaa yhteen yksityiset henkilöt, eri sukupolvet ja yhteisöt. Kaikilla on mahdollisuus kertoa muistojaan ja liittää omia kuvia ja videoita sivustolle. Mukana on laaja kirjo erilaisia museoita ja arkistoja ympäri maailman, ja Lapin maakuntamuseo on nyt liittynyt mukaan jakamaan kulttuuriperintöä uusin tavoin.

Linkki: http://www.historypin.com/channels/view/56977/#!photos/list/

Lisätietoja: 
Lapin maakuntamuseon valokuva-arkistonhoitaja Suvi Harju 
suvi.harju@rovaniemi.fi, puh. 016 322 3095 tai 040 828 9699

***

7.9. 2014 Sahanperän Savotta
Sahanperän Savotta on toista kertaa järjestettävä koko perheen metsähenkinen ilmaistapahtuma Rovaniemen keskustan tuntumassa. Tapahtuma järjestetään osana Rovaniemi-viikkoa sunnuntaina 7.9.2014. Tapahtumapaikkana toimii Metsähallituksen toimitalo Pilke ja Arktikum sekä talojen piha-alueet. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille metsistä kiinnostuneille henkilöille vauvasta vaariin. Sahanperän Savotta on Rovaniemeläisten yhteinen lämminhenkinen tapahtuma, jonka kautta he pääsevät viettämään aikaa yhdessä ja tutustumaan metsiin, metsien käyttöön ja alueen historiaan monipuolisesti. 

Tiedekeskus Pilkkeeseen ja Arktikumiin on koko päivän ajan maksuton sisäänpääsy ja pihapiirissä tutustutaan metsäalaan usealta eri näkökulmasta yhteistyökumppaneiden esittelypisteillä. Tapahtumassa pääsee tutustumaan useisiin eri työkoneisiin ja luvassa on tanssiesityksiä, nuotiolla tulistelua, puutyönäytöksiä ja työpajoja lapsille. Bioenergian tulevaisuuteen luodaan katsaus paneelikeskustelussa, johon osallistuvat mm. talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen, kesk., Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä, maa- ja metsävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Tytti Tuppurainen, SDP ja Rovaniemen Energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen. 

Aktiivisesti tapahtuman järjestelyissä on mukana 14 metsäalan toimijaa, joiden lisäksi näytteilleasettajiksi tapahtumaan odotellaan pariakymmentä Rovaniemeläistä yritystä. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Metsähallitus, Tiedekeskus Pilke, Arktikum-Palvelu Oy, Lapin maakuntamuseo, Lapin ammattikorkeakoulu, Ponsse Oy, Suomen metsäkeskus, Rovaniemen 4H-yhdistys, Lapin ELY-keskus, Lapin ammattiopisto ja Stora Enso. Tapahtuman järjestämistä tukee myös Suomen Metsäsäätiö ja Rovaniemen Energia Oy. 
 
Tervetuloa!

***
Museoviikko 13. - 18.5.2014
 
Museoviikon kunniaksi kokoelmien ihmeet lähtevät vaeltamaan Rovaniemellä. Huomaatko, mikä esine ei oikeasti kuulu taidenäyttelyyn, tiedekeskukseen tai museoon? 

Esineet eksyksissä -kilpailu järjestetään museoviikolla 13.–18.5.2014 ja siihen voi osallistua Arktikumissa, Pilkkeessä ja Korundissa. Kilpailuun voi osallistua vain yhdessä paikassa tai vaikka kaikissa. Voittajien kesken arvotaan kausikortteja Arktikumiin, Pilkkeeseen ja Korundiin. 

Museoviikko huipentuu viikonloppuna. La 17.5. on vapaa pääsy Korundiin, ja su 18.5. juhlitaan kansainvälistä museopäivään, jolloin Arktikumiin ja Pilkkeeseen on vapaa pääsy. Museopäivän ohjelmaan kuuluu lyhytelokuvaesityksiä, talokierroksia ja lausuntaa.

Esineet eksyksissä FB kuva.jpg

 

***
Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyn uutuuksia -vitriinissä: 
Koruaarre Savukosken Seitajärveltä 

Lapin maakuntamuseo esittelee kokoelmien uutuuksia ja harvinaisuuksia Arktikumissa museon perusnäyttelyssä. Tällä kertaa esillä on heinäkuussa 2009 Savukosken Seitajärveltä löytynyt uniikki koruaarre, jolle ei löydy Suomesta vastineita. 

Esine lienee naisen puvun kiinnittämiseen käytetty solkimainen rengas eli malju tai hopeakauluksessa 
käytetty hela. Muotokieleltään vastaavia löytöjä tunnetaan Ruotsin Lapista. Muotissa valetun korun hopeanhohtoista metalliseosta ei ole toistaiseksi selvitetty. Kuvapuolella on kuusi tassujaan kurottavaa karhua pitelemässä kilpimäistä keskiosaa. Kierrenuorakuvioista muodostuu kolme samankeskistä ympyrää ja ulkoreunassa on helminauhaa muistuttava kehä. Taustapuolella on jälkiä muotin valukanavista. Korun halkaisija on noin 10 senttimetriä. 

Ainutlaatuisen korun ikää ei ole voitu määrittää, mutta vastaavia esineitä tunnetaan mm. Virosta jo 500–600 -luvulta jKr. Löytöpaikan tuntumassa on kaksi 1700-luvulla käytettyä metsäsaamelaisten 
asuinpaikkaa, joiden yhteyteen löydös voisi kenties myös sopia. 

Esine on tuotu Lapin maakuntamuseoon vuonna 2009. Esine on uniikki eikä sille tunneta Suomesta suoria vastineita. 

***
Luento ke 19.2. FT Matti Enbuske: Yhteistyöllä, yhteisvoimin: Lapin työväen vuosisata
Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Matti Enbuske tarkastelee esitelmässään Lapin työväen ja kansanliikkeiden historiaa, käännekohtia ja erityispiirteitä 1800-luvulta 2000-luvulle. Lapin työväen historiasta ei ole toistaiseksi laadittu kattavaa kokonaisselvitystä. Enbuske on kirjoittanut aiheesta laajan katsauksen, johon myös Arktikumissa oleva Lapin maakuntamuseon näyttely tukeutuu. Luento on Arktikumin auditoriossa klo 18. Ennen luentoa klo 17-18 mahdollisuus tutustua Lapin maakuntamuseon näyttelyyn. Vapaa pääsy. Luento järjestetään yhteistyössä Rovaniemen kirjaston kanssa. 

***
Museohallintoa virtaviivaistettiin
Rovaniemen taidemuseossa (per. 1986) ja Lapin maakuntamuseossa (per. 1975) toteutettiin työnjaollinen uudelleenjärjestely 1.1.2014, jonka mukaisesti museotoimen (2005–2013) muodostaneet yksiköt erotettiin tosistaan. Perusteena on erityisesti työn- ja vastuujaon sekä esimiestyön selkiyttäminen. Museoyksiköillä on erilliset budjetit, toimitilat, sisällöntuotanto ja tuotteet. Lisäksi Korundissa eli vanhan postiautovarikon tiloissa toimivan taidemuseon työsarka on olennaisesti kasvanut laajentuneiden tilojen myötä. 

Maakuntamuseon lähiesimiehenä toiminut intendentti jatkaa työtään nimikkeellä museonjohtaja. Vastaavasti taidemuseota johtaa edelleen koko museotoimesta aikaisemmin vastannut museonjohtaja. Näin molemmilla museoilla on oma vastuullinen ja läsnä oleva johtaja sekä heillä henkilökunnasta nimitetyt varahenkilöt. Museoiden yhteisten työntekijöiden, museomestarin ja -sihteerin, osalta jatketaan nykyisiä järjestelyjä. 

Tavoitteena on, että muutos vahvistaa asiantuntijuutta, selkiyttää johtamista, tehostaa toimintaa sekä vähentää kustannuksia ja ulkopuolisen työn tarvetta. 

***
RAITO 2013 on ilmestynyt 

Lapin maakuntamuseon tämänvuotinen museolehti tarjoaa vankan lukupaketin Lapin kulttuuriperinnöstä ja luonnosta kiinnostuneille. Raidon anti painottuu erityisesti Lapin ammatillisten museoiden historiaan ja ajankohtaisiin uutisiin. Lapin maakuntamuseoon on saatu mittava kokoelma Aapo-Matti Salmen, ”etulinjan erämiehen”, tekemiä Lapin riistamaiden tuntijoiden haastatteluja. Sekä Raidon artikkelissa että maakuntamuseossa parhaillaan esillä olevassa erikoisnäyttelyssä selviää, että lappilainen työväenperintö eroaa monin tavoin muusta Suomesta. Kultamuseo on toiminut 40 vuoden ajan oman alansa asiantuntijana ja Inarin saamelaismuseon ulkomuseoalueen avaamisesta on vierähtänyt jo viisi vuosikymmentä.
Arkkitehti Alvar Aallon kädenjälki näkyy Rovaniemellä useassa kohteessa, ja tällä kertaa on mielenkiintoista lukea Korkalorinteen eli Tapiolan asukkaiden näkökulmia. Varsinaista salapoliisityötä on tehty Rovaniemellä 1950-luvulla sijainneen Alvar Aallon sivutoimiston vaiheiden selvittämiseksi. Tuhansia ajokilometrejä puolestaan on vaatinut Etelä- ja Keski-Lapin arvokkaiden maisemien tarkastelu. Lisäksi lukija pääsee pistäytymään Petsamossa ja perehtymään saamelaisten tärkeään työkaluun leukuun.

Suora linkki Raitoon. 

***
Itä-Lapin sota-ajan haastattelut ovat  Lapin maakuntamuseolla
Lapin maakuntamuseo vastaanotti Itä-Lapin kuntayhtymältä arkistoitavaksi ja vapaasti käytettäväksi (ei kaupalliseen toimintaan) kopiot Itä-Lapin talvisota tutuksi - ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa –hankkeiden haastattelumateriaalit. Aineisto on nähtävissä ja kuunneltavissa Lapin maakuntamuseolla. Aineiston toinen kopio on Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla (os. Savukoskentie 12, 98900 Salla). 

Talvisodan haastattelumateriaalit on talletettuna yhdeksälle DVD-levylle ja jatkosodan haastattelut yhdeksälletoista DVD-levylle. Luettelon haastatelluista saa pyydettäessä Lapin maakuntamuseolta. Haastatteluja ei ole litteroitu. 

 

Uutuuksia! – Lapin maakuntamuseon kokoelmat

Uutuuksia –vitriiniissä on syyskauden esillä Olavi Keskinarkauksen urheilijaelämään liittyviä esineitä. Olavi oli aktiivinen, monipuolinen urheilija. Mitalit ja pokaalit hän on saanut palkintoina useista eri kilpailuista 1930-luvulla: seiväshyppy, keihäänheitto, 5. ottelu, yhdistetty, hiihto, juoksu ja nuolenheitto. Hän on myös opetellut 1930-luvulla hiihdon eri tekniikoita ja kirjoittanut niistä ohjeita luentomuistiinpanoihinsa.

Frans Olavi (Olli) Keskinarkaus (1913 - 1991) toimi kauppiaana Narkauksen kylässä ja hän oli myös maanviljelijä ja poronomistaja. Hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen elämään. Hän toimi mm. Kivalon urheilijoissa, Narkauksen paliskunnassa, Narkauksen sonniosuuskunnassa, Rovaniemen Mlk:n kunnanvaltuustossa ja verolautakunnassa ja Vähittäiskauppiaiden Rovaniemen piirin toiminnassa. Narkauksen kyläkaupan hän perusti elokuussa 1945. Olavi hoiti liikettä vuoteen 1982 asti, jolloin hänen poikansa Sulo jatkoi työtä. Olavi oli naimisissa Eeva os. Oravalan kanssa ja heillä on kolme lasta: Raija, Kalevi ja Sulo.

Esillä oleva aineisto on yksi viimeisimpiä Lapin maakuntamuseon vastaanottamista lahjoituksista. Se sisältää esineitä, valokuvia ja arkistopapereita. Lahjoituksen on tehnyt Kalevi Keskinarkaus.

"Näkökulmia maisemaan - Miten mielikuvat syntyvät"
Valokuvataiteilija, professori Antero Takalan luento la 21.9.2013 klo 12
Arktikum, auditorio

Antero Takala: "Mindscapes - Mielenmaisemia Lapista 1960-2010" -näyttely on katsaus valokuvataiteilija, professori Antero Takalan (s. 1939) viisikymmenvuotiseen tuotantoon. Näyttelyssä on esillä 80 mustavalkoista maisematutkielmaa. Näyttely on avoinna Lapin maakuntamuseon vaihtonäyttelysalissa 21.9.-10.11.2013.

Takalalle maisemat ovat kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkiä maisemia, ja Takalan luennolla saamme kuulla valokuvaajan omia mietteitä ja näkemyksiä valokuvistaan. "Maisemassa minua kiinnostavat ne mielikuvat jotka syntyvät maisemaa katsellessa. Kuvani eivät ole dokumentteja maisemasta, vaan henkilökohtaisia tulkintoja maiseman kokemisesta. Siis mielenmaisemia."

Luennolle on vapaa pääsy, näyttelyyn on mahdollista tutustua luennon jälkeen.

Alvar Aallon arkkitehtuuri tutkimalla tutuksi!

Lapin maakuntamuseo on julkaissut Arkkitehtuuri tutkimalla tutuksi -rastitehtävän, joka on suunniteltu luokan, leirikoulun tai muun ryhmän omatoimiseksi vierailuksi Alvar Aallon suunnittelemassa Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksessa (Lappia-talo, kirjasto ja kaupungintalo). Tutkimustuokion aikana osallistujat tutustuvat Alvar Aallon arkkitehtuuriin ja kokevat arkkitehtuuria aktivoivien moniaististen tehtävien kautta. Tehtävien avulla opitaan havainnoimaan rakennettua ympäristöä katsomalla, kuuntelemalla ja tunnustelemalla sitä. Tehtävät ovat kaikkien kiinnostuneiden saatavilla maakuntamuseon kotisivuilta.

Barents Café kutsuu keskustelemaan Lapin ilmastonmuutoksesta 9.9.2013

Arktinen keskus ja Lapin maakuntamuseo järjestävät yhteistyössä maanantaina 9.9.2013 klo 14–16 syksyn ensimmäisen Barents Café- tilaisuuden joka johdattelee keskustelemaan Lapin ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on monelle tuttu asia ja se liitetään yleensä pohjoisella tai eteläisellä napa-alueella tapahtuviin muutoksiin. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikutukset muilla arktisilla alueilla, kuten Lapissa, eivät sen sijaan ole yhtä hyvin tunnettuja.

Professori, johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta alustaa Lapin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Lapin luontoon, sekä vastaa yleisön esittämiin kysymyksiin. Tutkimusprofessori Monica Tennberg Arktisesta keskuksesta esittää kommenttipuheenvuoron. Keskustelua ohjaa Luonnontieteen amanuenssi Stéphanie C. Lefrère.

Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus tutustua Lapin maakuntamuseon näyttelyyn Ilmastonmuutos Lapin luonnossa – Mitä me voimme tehdä?

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja kahvitarjoilu.

Paikka: Arktikum, Auditorio, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Aika: Maanantai 9.9.2013 klo 14.00–16.00

Lisätietoja:
Stéphanie C. Lefrère
Luonnontieteen amanuenssi
Lapin maakuntamuseo
016 322 2484
stephanie.lefrere@rovaniemi.fi

Raija Kivilahti
Tapahtumakoordinaattori
Arktinen keskus
040 568 4890
raija.kivilahti@ulapland.fi
http://www.arcticcentre.org


WWF Suomen pääsihteerin viesti näyttelyvieraille

Hyvä näyttelyvieras,

Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia uhkia, jonka rinnalla nykyinen talouskriisikin kalpenee. Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Arktinen jääpeite on pienimmillään koko mittaushistoriansa aikana. Itä-Afrikkaa ja Yhdysvaltoja on koetellut paha kuivuus. Indonesia, Thaimaa, Intia ja Skotlanti kärsivät tulvavahingoista. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä. Tämä vaikuttaa väistämättä suomalaistenkin kukkaroon.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Lappiin eivät ole tähän asti olleet paljoakaan esillä. Lapin maakuntamuseon järjestämä näyttely esittelee hienosti, kuinka Lapin ilmasto on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana, kuinka se muuttuu tulevaisuudessa ja kuinka muutokset vaikuttavat maisemaan, eläinten käyttäytymiseen ja ravintokohteisiin sekä eläinten ja kasvien levinneisyyteen. Näyttelystä saamme myös monia vinkkejä siitä, miten me kaikki voimme pienentää omaa hiilijalanjälkeämme.

Olen iloinen voidessani kertoa, että WWF on tämän tärkeän näyttelyn kummi. Teemme ilmastotyötä monella rintamalla ja ihmisten tietoisuuden lisääminen ja innostaminen mukaan ilmastotalkoisiin on yksi keskeisiä toimintamuotojamme. Aloitimme näyttelyn avaamisen aikaan kansainvälisen Näytä voimasi -energiakampanjan, jonka tavoitteena on lisätä aurinko- ja tuulienergian käyttöä merkittävästi.

Usko, että tämä näyttely herättää sinussa halun toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yksi hyvä tapa on allekirjoittaa WWF:n energiakampanjaan liittyvä vetoomus. Allekirjoittaminen käy kätevästi verkossa: wwf.fi/näytävoimasi/vetoomus

Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi

Dear visitor to the exhibition,

Climate change is one of the most serious threats of our time: even the current financial crisis pales in comparison. There is more carbon dioxide in the atmosphere now than ever before in the history of humanity. The polar ice cap is smaller than it ever has been during its whole measurement history. Eastern Africa and the United States have been afflicted by severe drought. Indonesia, Thailand, India and Scotland are suffering from flooding. Climate change increases the occurrence of extreme weather conditions. This will inevitably have an effect on the financial situation of Finns as well.

The effects of climate change on Lapland have not yet been much discussed. The exhibition organised by the Provincial Museum of Lapland gives a good presentation of how the climate in Lapland has changed over the last decades, how it will change in the future and how the changes will affect the landscape, the behaviour of animals and their feeding habits as well as the distribution of animals and plants. The exhibition also offers many tips on how we can all reduce our own carbon footprint.

I am pleased to be able to announce that WWF is sponsoring this important exhibition. We are doing climate work on various fronts, and educating and motivating people to take part in the initiative against climate change is one of our central working methods. Around the time the exhibition opened, we began an international energy campaign called Seize Your Power, which aims to greatly increase the use of solar and wind power.

I believe that this exhibition will inspire you to take action against climate change. One good way to do this is to sign the petition that is part of WWF’s energy campaign. You can sign it quickly and easily online: wwf.fi/näytävoimasi/vetoomus


Tietoa Lapin maakuntamuseosta kuvilla ja selkokielellä

Papunet-verkkopalvelussa on julkaistu kuvatauluja ja selkokielisiä opastekstejä museovierailujen tueksi. Saatavilla on materiaalia Suomen merimuseon, Suomen Urheilumuseon ja Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyistä.

Materiaalit on toteutettu Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kehittää museoiden tiedollista saavutettavuutta.
Hankkeessa olivat museoiden ja Papunetin lisäksi mukana tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki, Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu sekä Ruskeasuon koulu ja Postipuun koulu. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuvataulut ja selkokieliset opastekstit voi tulostaa Lapin maakuntamuseon nettisivuilta. Lisäksi materiaali on julkaistu Papunetin sivuilla osoitteessa www.papunet.net/materiaalia/kommunikointitaulut ja Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivuilla.

Uudet esitteet opastavat Lapin museoihin

Lappiin suuntaavien matkailijoiden avuksi – ja myös lappilaisille itselleen – on laadittu uusia esitteitä, joista löytyy runsaan kolmenkymmenen museon tiedot ja sijainti. Kulttuurimatkailuesitteitä on kesäkuusta lähtien saatavissa Lapin museoista ja matkailupisteistä.

Matka Lapin museoihin -esitevihkonen keskittyy erityisesti esittelemään Lapin paikallismuseoita, joissa pääsee kesäisin tutustumaan pohjoisen omaleimaiseen ja rikkaaseen kulttuuri- ja rakennusperintöön. Esitteessä ovat mukana myös ammattimuseot ja erityisalojen museot. Useimmista museoista löytyvät älypuhelimella luettavaksi QR-koodin avulla tarkat aukiolotiedot.

Esitteissä on otettu huomioon erilaiset asiakasryhmät. Venäläisille matkailijoille tarkoitettu haitarimainen esite painottuu ympäri vuoden avoinna oleviin museoihin, länsirajan museoiden esite on laadittu ruotsiksi. Suomen-, englannin- ja venäjänkieliset esitteet kattavat koko Lapin kaikki museot.

Museoesitteiden toteutuksesta vastaavat Lapin maakuntamuseo ja Tornionlaakson maakuntamuseo ja ulkoasun suunnittelusta TaM Ulla Etto. Tekijöiden tavoitteena on ollut, että museot olisivat esitteiden avulla helposti löydettävissä. Esitteet erottuvat kaupallisempien tuotteiden joukosta jo kansikuvillaan, ja johdattavat ajatukset menneeseen myönteisellä tavalla.

Esiteperheen laatimisen ja painattamisen on tehnyt mahdolliseksi Lapin maakuntamuseon Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama avustus.

Lisätietoja antaa maakuntamuseotutkija Päivi Rahikainen puh. 050 315 1481 ja sähköpostitse paivi.rahikainen@rovaniemi.fi.

Kansainvälisenä museopäivänä 18.5. avoimet ovet Arktikumissa klo 10–18

Klo 12 AJATONTA – Aallon arkkitehtuuria Rovaniemellä -näyttelyn esittely
klo 14 Arkkitehtuuri tutkimalla tutuksi -rastit lapsille (Aalto-keskus, lähtö kirjaston edestä)
klo 15 Sota-aiheinen opastus Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyssä

Koko päivän:
”Mikä ei kuulu joukkoon?” -tehtävä Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyssä. Kaikki osallistujat palkitaan!


Sota-aiheinen erikoisopastus 21.4. klo 14.00

Sota-aiheinen opastus su 21.4. klo 14.00 Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyssä.
Kierroksella tutustutaan mm. UUTUUKSIA! -vitriiniin, jossa on esillä kevään ja kesän ajan saksalaisaikaan (jatkosota) liittyviä esineitä ja valokuvia.
(Pääsymaksu 4 €).

UUTUUKSIA!

Lapin maakuntamuseon uusimpia kokoelmahankintoja esittelevä vitriini "Uutuuksia" on
esillä museon perusnäyttelytilassa su 21.4.2013 alkaen.

Vitriinissä on esillä toiseen maailmansotaan ja erityisesti Saksan armeijaan liittyviä esineitä. Nähtävillä on sotamuistoja; neljä suurta Marttiinin valmistamaa leukua vuosilta 1940 ja 1941 ja valokuvia saksalaisajalta.


Lapin maakuntamuseo järjestää keskustelutilaisuuden:
Suojellun rakennuksen korjaaminen. 23.4.2013 klo 18.00 Lappia-talon lämpiössä.

Alustajina tilaisuudessa toimivat:
Johtaja Pekka Latvala, Rovaniemen tilaliikelaitos
Arkkitehti Tuula Pöyhiä, Alvar Aalto -museo
Näyttämömestari Markku Komonen, Rovaniemen teatteri

Alvar Aalto on suunnitellut Rovaniemelle hallinto- ja kulttuurikeskuksen. Kirjaston, Lappia-talon ja kaupungintalon suojelu ratkaistaan vireillä olevassa asemakaavassa. Miksi rakennukset halutaan suojella ja mitä suojelu käytännössä tarkoittaa? Miten vanha rakennus saadaan toimimaan nykyajan tarpeisiin? Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella tästä ajankohtaisesta aiheesta ja esittää kysymyksiä alan asiantuntijoille. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii johtaja Timo Jokelainen Ely-keskuksesta.


Rovaniemi uusiksi - rakennustyöpajoja koululuokille

3.-9. ja lukio-luokille
12.3.–22.3.2013, ei maanantaisin

Työpajan alussa tutustutaan Alvar Aallon arkkitehtuuriin näyttelyssä AJATONTA – Aallon arkkitehtuuria Rovaniemellä. Vieraille kerrotaan Alvar Aallosta ja hänen suunnittelemistaan rakennuksista ja asemakaavasta. Seuraavaksi työpajaosallistujat tutustuvat arkkitehtuuriin rakentamalla pienoismallia uudenlaisesta Rovaniemen kaupungista suunnitellun asemakaavan mukaisesti. Kaupungin rakentelu tapahtuu pienryhmissä tai pareittain ja materiaalina käytetään routalevyä ja akryylimaaleja. Kaupunkiin suunnitellaan myös valaistus. Teokset jäävät Arktikumiin ja seuraava ryhmä jatkaa kaupungin rakentamista. Kaupunki kasvaa työpajojen edetessä ja valmis pienoismalli jää osaksi AJATONTA-näyttelyä.

Työpaja järjestetään yhteistyössä Lapin maakuntamuseon ja Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opinto-ohjelman kanssa. Työpaja sopii ympäristötiedon, maantiedon, kuvataiteen sekä yhteiskuntaopin oppiainekokonaisuuksiin.

Työpajoihin osallistuminen on ilmaista.

Ilmoittautuminen työpajoihin:
Arktikum info (ti-su klo 10–18)
puh. 016 322 3260
tai e-mail: info@arktikum.fi


Muurmannin rannikko -näyttely esillä Petsamo-salissa toukokuun loppuun saakka

Vuodesta 1860 alkaen Kuolaan, Muurmannin rannikolle, suuntautui laaja muuttoaalto Suomesta ja Norjasta. Alue oli tuolloin lähes asumaton lukuun ottamatta saamelaisia. Suomalaisten ja norjalaisten lisäksi monet venäläiset (pomorit) ja karjalaiset asettuivat Jäämeren rantaan. Uragubasta tuli tärkein suomalaisten keskus.

Muurmannin rannikko oli 1860-luvulta lähtien monelle uudisasukkaalle toivon rannikko. He toivoivat parempaa elämää tai halusivat kokeilla jotain uutta tällä syrjäisellä alueella. Venäjän viranomaiset halusivat asuttaa rannikon lähinnä geopoliittisista syistä ja tuottaakseen valtiolle lisää verotuloja. Ottamalla Venäjän kansalaisuuden uudisasukkaat saivat lisäoikeuksia.

Mikä sai suomalaiset ja norjalaiset muuttamaan? Miten uudisasukkaat elivät ja toimivat yhteistyössä ja millaisia kontakteja heillä oli kotimaahansa? Mitä heille tapahtui Venäjän suurten mullistusten aikana 1900-luvun alkupuolella ja niiden jälkeen?

Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään Muurmannin rannikko -näyttelyssä. Lisäksi näyttelyssä esitellään Petsamon asutushistoria aina vuoteen 1944 saakka, jolloin Neuvostoliitto otti alueen haltuunsa.

Näyttely on toteutettu Varangin museon johdolla, useiden norjalaisten, venäläisten ja suomalaisten (Suomen Kansallisarkisto ja Lapin maakuntamuseo) tahojen yhteistyönä.
Aiheesta on tehty kattava näyttelyjulkaisu ja nettisivut (http://www.coast-of-hope.no/).

Petsamo-sali:
Ounasvaarantie 16
96400 Rovaniemi

Avoinna:
Ma-pe klo 9-15
Puh. (016) 312 361


Lapin maakuntamuseon luento- ja keskustelutilaisuudet 2013
AJANKOHTAINEN ALVAR AALTO


Tilaisuudet tiistaisin klo 18.00

19.2.
Luento: Aallon ajatuksia huonekalutaiteesta
Lehtori Maija Mäkikalli, Lapin yliopisto
Arktikum, Polarium-sali
Osa Rovaniemi Design Week -ohjelmaa
Onko tuoli taidetta vai onko se kone, jossa istutaan? Voiko tuoli rakentaa parempaa yhteiskuntaa? Pitäisikö sitä valmistaa miljoonittain vai yksittäin? Luennolla tarkastellaan ajatuksia, joita esitettiin huonekalutaiteesta ja laajemminkin taideteollisuudesta nk. funktionalismin läpimurron vuosina 1920- ja 1930-lukujen taitteessa. Keskustelussa oli mukana kansainvälisen modernismin innokas maahantuoja, uudenlaisia huonekaluja suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Näistä huonekaluista tuli nopeasti kansainvälisen modernin designin tunnetuimpia esimerkkejä.

19.3.
Luento: Elämää Tapiolassa – Aallon arkkitehtuuria käyttäjien näkökulmasta
Tutkija Charlotte Malaprade
Arktikum, auditorio
Arkkitehtuuri tuottaa tuotteita, joita käytetään ja koetaan joka päivä. Siitä huolimatta käyttäjien näkökulmia rakennuksiin nostetaan harvoin esiin. Charlotte Malaprade esittelee Aallon vähiten tunnetun työn Rovaniemellä käyttäjien näkökulmasta. Kyseessä on Korkalorinteen asuntoalue, jota valtaosa Korkalorinteen asukkaista kutsuu Tapiolaksi. Käyttäjien kokemuksia on kerätty haastattelujen avulla.

23.4.
Keskustelutilaisuus: Suojellun rakennuksen korjaaminen
Johtaja Pekka Latvala, Rovaniemen tilaliikelaitos
Arkkitehti Tuula Pöyhiä, Alvar Aalto -museo
Näyttämömestari Markku Komonen, Rovaniemen teatteri
Lappia-talo, lämpiö
Alvar Aalto on suunnitellut Rovaniemelle hallinto- ja kulttuurikeskuksen. Kirjaston, Lappia-talon ja kaupungintalon suojelu ratkaistaan vireillä olevassa asemakaavassa. Miksi rakennukset halutaan suojella ja mitä suojelu käytännössä tarkoittaa? Miten vanha rakennus saadaan toimimaan nykyajan tarpeisiin? Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella tästä ajankohtaisesta aiheesta ja esittää kysymyksiä alan asiantuntijoille.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy!


31.1.2013 Näyttely Aalto-muotoiluprojektista

Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusohjelma, Lapin maakuntamuseo sekä Proto DESIGN II -hanke toteuttivat syksyllä 2012 yhteistyössä projektin, jossa kehitettiin tuotekonsepteja museokauppaa varten Alvar Aallon hengessä. Alvar Aalto Rovaniemellä -projekti liittyy Lapin maakuntamuseossa esilläolevaan näyttelyyn AJATONTA – Aallon arkkitehtuuria Rovaniemellä.

Tuotemuotoiluprojektin tulokset ovat nähtävillä Arktikumin pääkäytävällä 31.1.–26.5.2013. Näyttely esittelee opiskelijoiden tekemät suunnitelmat ja niiden mukaan valmistetut tuotteiden protot.


27.11.2012 Perjantaina 30.11. AALTO -KÄVELYKIERROKSIA KLO 10-18 Kaupungintalolta Arktikumiin

Tervetuloa tutustumaan Alvar Aallon Rovaniemen kohteisiin! Opastettujen Aalto-kävelyiden aikana tutustutaan Alvar Aallon suunnittelemiin Rovaniemen
kohteisiin ja päästään näkemään paikkoja, jonne yleisö ei normaalisti pääse.

Kävelykierrokset lähtevät kaupungintalon aulasta (Hallituskatu 7) ja ne päättyvät AJATONTA - Aallon arkkitehtuuria Rovaniemellä -näyttelyyn. Opastuksia pidetään suomeksi sekä englanniksi:
KLO 10-12 englanti kaupunkiopas Marja Jalkanen
KLO 11-13 suomi kaupunkiopas Irmeli Lilja-Vilkko 

KLO 13-15 englanti kaupunkiopas Marja Jalkanen
KLO 14-16 suomi kaupunkiopas Irmeli Lilja-Vilkko
KLO 16-18 suomi kaupunkiopas Marja Jalkanen

16.10.2012 Lapin paikallismuseoiden kulttuurimatkailun markkinointiin 15 000€

Lapin maakuntamuseo on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 15 000 euron avustuksen käytettäväksi Lapin paikallismuseoiden markkinointiin. Avustusvaroin suunnitellaan ja painatetaan yhteistyössä Tornionlaakson maakuntamuseon kanssa Lapin paikallismuseoiden yhteisesite. Siinä esitellään museot, mutta samalla nostetaan esiin myös alueellisesti arvokkaita kokonaisuuksia sekä ainutlaatuisia ja mielenkiintoisia teemoja.

4.9.2012 Löydä tietoa muistojen Rovaniemestä pääkirjastolla ke 5.9. klo 14-17

Millaista oli elämä Rovaniemellä ennen? Miltä näytti kauppala 50-luvulla? Kuinka Rovaniemellä on tehty päätöksiä? Missä ja miten nuoriso on viettänyt aikaansa Rovaniemellä?

Kirjallista tietoa vanhasta Rovaniemestä on historiakirjojen lisäksi muistelmissa, historiikeissa ja aikakauden lehdissä. Museoihin ja arkistoihin talletetut aineistot kertovat edeltävien sukupolvien rakennuksista, arjesta ja juhlasta kuten myös mahdollistavat omien muistojen virkistämisen.

Rovaniemen historiaan liittyviä tiedonlähteitä esitellään pääkirjaston Lappi-osastolla ke 5.9. klo 14–17. Lapin maakuntamuseon ja kaupunginkirjaston Lappi-osaston työntekijät opastavat muistojen Rovaniemen lähteille.


9.9.2012 Rovaniemi-päivää vietetään avoiminovin Arktikumissa


Tervetuloa Lapin maakuntamuseoon ja Arktikumiin Rovaniemi-päivänä 9.9.
Arktikumin ja Pilkkeen yhteinen ohjelma:

10.00 ELOKUVA: Rovaniemi ennen ja jälkeen tuhon
ARKTIKUM/ Polarium
10.30 SÄESTETTY NÄYTTELYESITTELY: Tsöh, Tsöh! -Kuuluuko?
Lappilaisen populaarimusiikin historiaa
ARKTIKUM/ maakunta museon näyttelysali
11.00 PILKE-OPASTUS: Talokierros
PILKE
11.30 SATUTUOKIO: Lapsille
ARKTIKUM/ Kirjasto
12.00 ELOKUVA: Rovaniemi ennen ja jälkeen tuhon
ARKTIKUM/ Polarium
12.30 NÄYTTELYESITTELY: Kurkista luontoon
ARKTIKUM/ Arktisen keskuksen näyttelysali
13.00 PILKE-OPASTUS: Talokierros
PILKE
13.30 ELOKUVA: Rovaniemi ennen ja jälkeen tuhon
ARKTIKUM/Polarium
14.00 SÄESTETTY NÄYTTELYESITTELY: Tsöh, Tsöh! Kuuluuko?
Lappilaisen populaarimusiikin historiaa
ARKTIKUM/ maakunta-museon näyttelysali
14.30 SATUTUOKIO: Lapsille
ARKTIKUM/ Kirjasto
15.00 PILKE-OPASTUS: Talokierros
PILKE
15.30 ELOKUVA: Rovaniemi ennen ja jälkeen tuhon
ARKTIKUM/ Polarium
16.00 NÄYTTELYESITTELY: Kurkista luontoon
ARKTIKUM/ Arktisen keskuksen näyttelysali
17.00 PILKE-OPASTUS: Talokierros
PILKE

KLO 10.00-18.00
INSPIRAATIOITA! –FILMITARTIKUM/ Kirjasto
Museoviikon mediatyöpajan filmejä nonstop,tekijät Rovaniemeläisiä 8.-9.lk oppilaita.

24.8.2012 Tsöh, Tsöh! Kuuluuko? Lappilaisen populaarimusiikin historiaa -näyttely avautui yleisölle

Tsöh, Tsöh! Kuuluko? Lappilaisen populaarimusiikin historiaa -näyttely esittelee kattavasti Lappilaisen populaarimusiikin historiaa painopisteenä 1960–1980-luvut. Näyttelyssä on esillä vintage-bändisoittimia, harvinaisia valokuvia, historiallisia äänentoistolaitteita ja tallentimia sekä muita mielenkiintoisia kuriositeetteja. Näyttelykävijä pääse tutustumaan 1960-luvun bändi- ja tanssilavaan takahuoneineen sekä 1970-luvun teinitytön huoneeseen värikkäine yksityiskohtineen. Lappilaisuus näkyy näyttelyssä myös mikrohistoriallisella tasolla; kaikenlaiset lappilaiset musiikintekijät kaikkialta Lapista aina harrastajista ammattilaisiin halutaan tuoda näkyville ja kuuluville.

Lappilaisen populaarimusiikin näyttelyhanke toteutetaan Lapin taidetoimikunnan, Lapin maakuntakirjaston, Lapin yliopiston ja Lapin maakuntamuseon yhteistyönä.


16.8.2012 Raito-lehti on jälleen ilmestynyt

Lapin maakuntamuseo on julkaissut Raito-nimistä lehteä jo 30 vuoden ajan. Tämän vuoden 60-sivuisessa numerossa kerrotaan jatkosodan aikaisten saksalaissotilaiden jäljistä Lapissa niin kirjeenvaihdon, valokuva-albumin kuin maastoon jääneiden jälkien kautta. Lehti esittelee myös Inarissa runsaat sata vuotta sitten toimineen ”metsäkonduktöörin” A. W. Granitin elämänvaiheita sekä Pohjois-Suomesta Ruijaan Jäämeren rannalle matkanneiden ja muuttaneiden kulkuteitä ja kohtaloita.

Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Stéphanie C. Lefrère muistuttaa artikkelissaan, että emme voi hallita luontoa muuta kuin tottelemalla sitä. Lehden loppuosa keskittyy museotyöhön kertoen Sallan Salon talon matkasta kotiseututalosta Rajakievariksi, Lapin maakuntamuseossa avattavasta lappilaisen populaarikulttuurin historiaa valottavasta näyttelystä, Rovaniemi-aineistojen digitoinnista ja Arktikumin 20-vuotisjuhlinnasta.

Raito-lehteä on myytävänä Arktikumin ja Korundin museokaupoissa sekä Rovaniemen pääkirjaston Lappi-osastolla. Lehti on tiedostomuodossa luettavissa myös Lapin maakuntamuseon kotisivuilla.

8.6.2012 Terävä valo - Leukun juhlanäyttely 2012 avautui yleisölle

Kuvatoimisto Leukun ensimmäinen näyttely ja nettisivusto avattiin Arktikumissa Rovaniemellä vappuna 1999. Leukun perustivat kuvaajat, jotka halusivat luoda toimivan yhteyden kuvien käyttäjiin ja yleisöön. Työnjako on selvä: valokuvaajat kuvaavat ja Leuku hoitaa yhteydet kuvien käyttäjiin. Verkossa toimiva on-line kuvatoimisto on tarjonnut tähän ainutlaatuisen mahdollisuuden.

Leuku järjestää ja tuottaa lisäksi valokuvanäyttelyitä. Lapin maakuntamuseon näyttelyssä Terävä valo – Leukun juhlanäyttely 2012 on esillä reilun 30 valokuvaajan teoksia. Näistä Pohjois-Suomessa asuvat Jaakko Alatalo, Miika Sirkiä, Arto Liiti, Veikko Vasama, Timo Veijalainen, Jorma Luhta, Hannu Hautala, Eero Kemilä ja Paavo Hamunen.


22.5.2012 Kysely Alvar Aallon arkkitehtuurista Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja Rovaniemen kaupungintalossa

Lapin maakuntamuseossa avautuu Alvar Aallon Rovaniemen tuotantoa käsittelevä näyttely 30.11.2012. Näyttely on esillä Arktikumissa puoli vuotta, minkä jälkeen osa siitä siirtyy Rovaniemen kaupungintalon aulaan. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Alvar Aallon Rovaniemen tuotantoa käsittelevä kirja, esitemateriaalia ja järjestetään arkkitehtuurikasvatusta.

Näyttelyä varten Lapin maakuntamuseo tekee tutkimusta Alvar Aallon työstä. Olemme kiinnostuneita Alvar Aallon suunnittelemasta Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksesta, joka on yksi kolmesta Suomessa.

Näyttelyssä haluamme tuoda esille arkkitehtuurin inhimillisen puolen – sen millaista Aallon suunnittelemissa rakennuksissa on käydä ja olla. Haluamme kuulla käyttäjien näkemyksiä ja kokemuksia rakennuksista.

Kirjaston ja kaupungintalon asiakkailla on nyt mahdollisuus kertoa ajatuksiaan Aallon suunnittelemista rakennuksista. Molempiin rakennuksiin on laadittu oma kysely, joka löytyy kaupungintalossa Osviitasta ja kirjastossa Aalto-salista. Kyselyyn voi vastata 11.6.2012 saakka.
Kaikkien kirjaston ja kaupungintalon käyttäjien mielipiteet ovat arvokkaita tutkimuksessamme ja toivoisimme, että kävijöillä olisi hetki aikaa täyttää kysely. Lapin maakuntamuseo halua kiittää jo etukäteen osallistumisesta tutkimukseemme.


18.5.2012 Säpinää Sahanperällä! Museopäivä Arktikumissa ja Pilkkeessä


Museopäivän avoimet ovet ja yö museossa klo 10.00-21.00

Bongaa museot -kilpailu julistetaan avatuksi!

Bongaa puuosat -tehtävä Pilkkeessä
Bongaa eläimet -tehtävä Arktikumissa
Ravintola ja terassi avoinna
Kirjasto ja taidegalleria avoinna

TAPAHTUMAT klo 15.00-21.00
Klo 15.00-18.00 lapsille ja perheille Maan väkeä -nukketeatterityöpaja

klo 15.00-18.00 koululaisten Inspiraatioita -mediatyöpajan tuotokset

klo 17.00 Arktikum-talon yleisöopastus

klo 18.00 Pilke-talon yleisöopastus

klo 18.00 elokuvanäytös: Les Feux Arctiques (Arktiset tulet) -dokumenttielokuva / Elokuvan esittelee ohjaaja Greetta Sammalniemi (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu)

klo 18.00-21.00 ravintolassa livemusiikkia / Hannu Raudaskoski duo

klo 19.00 Arktikum-talon yleisöopastus

klo 20.00 Pilke-talon yleisöopastus


3.5.2012 Kuva-arkiston asiakaspalvelu on kiinni 1.6.–31.12.2012

Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto suljetaan asiakkaiden kuvatilauksien osalta 1.6.–31.12.2012 väliseksi ajaksi. Ennen 1.6.2012 tehdyt kuvatilaukset hoidetaan sovitulla tavalla.

Lapin maakuntamuseolla ei ole tilauskuvien vaatimaan kuvankäsittelyyn valokuvaajan lisäksi toista työntekijää. Tänä aikana kuva-arkistonhoitaja jatkaa keskeneräisten aineistokokonaisuuksien luettelointia ja valmistelee arkistosuunnitelmaa. Samalla valokuvaaja ja kuva-arkistonhoitaja keskittyvät näyttelytuotannon vaatimiin erityistehtäviin, joista tärkeimpiä ovat 30.11. avattava Alvar Aalto Rovaniemellä -näyttely ja syyskuussa valmistuva Arktikumin 20-vuotisnäyttely.


27.4.2012 Lapin maakuntamuseo on toiminut maakunnallisena keskusmuseona 30 vuotta

Maakunnallinen museotyö tarkoittaa sitä, että kukin maakuntamuseo ohjaa alueensa kotiseutumuseoita ja muita harrastajavoimin ylläpidettyjä museoita sekä hoitaa moninaisia kulttuuriympäristöön liittyviä tehtäviä. Monet kulttuurihistorialliset museot ovat jo perustamisestaan lähtien kantaneet maakuntansa nimeä, mutta varsinaisesti maakuntamuseoiden verkosto luotiin vasta runsaat kolme vuosikymmentä sitten. Opetusministeriö rahoitti 1970-luvulla toiminnan, jonka tarkoituksena oli kokeilla museoiden alueellista työtä. Tuolloin päädyttiin siihen, että maassamme on noin kaksikymmentä erilaista kulttuurialuetta, jotka tarvitsevat oman keskusmuseonsa.

Museovirasto nimesi ensimmäiset ”viralliset” maakuntamuseot vuonna 1980. Lapissa nimityksen ehtivät saada ensin vuonna 1981 Kemin taidemuseo aluetaidemuseoksi ja Tornionlaakson museo maakuntamuseoksi. Lapin maakuntamuseo liittyi joukkoon seuraavana vuonna 1.5. lähtien. Maakunnallinen museotyö käynnistyi Lapin maakuntamuseossa kunnolla kesällä 1983, jolloin saatiin ensimmäisen kerran avustusta työntekijän palkkaamiseksi. Tammikuusta 1985 lähtien maakuntamuseotutkijana on toiminut FK Päivi Rahikainen.

Maakunnallisen museotyön tärkein tehtävä on tarjota museoammatillista apua alueen paikallismuseoille. Sitä annetaan museokäyntien aikana, puhelimitse ja sähköpostitse. Yhdessä pohditaan muun muassa kokoelmien hoitamiseen, säilyttämiseen ja luettelointiin liittyviä seikkoja, museorakennusten korjaamista ja näyttelyiden uudistamista. Usein resurssit ovat niukat ja joudutaan tarkoin miettimään tärkeysjärjestystä ja käyttökelpoisinta toteuttamistapaa. Ilahduttavaa on kuitenkin ollut huomata, että Museovirasto on myöntänyt melko runsaasti avustuksia Lapin museoille. 

Lapin maakuntamuseo on pitänyt tärkeänä julkaista omaa maakunnallista museolehteä, jonka ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 1983. Kaikkiaan Raito-lehtiä on julkaistu 49 numeroa ja viideskymmenes on jo valmisteilla. Lehdessä on pyritty kertomaan museotoiminnan lisäksi Lapin kansanomaisista elinkeinoista, rakennuksista ja juhlista sekä muinaismuistoista ja luonnosta.

Lapin maakuntamuseon maakunnallisena arkeologina ja intendenttinä toimii FL Hannu Kotivuori, joka palkattiin valtion varoin 1.5.1987 eli 25 vuotta sitten edistämään arkeologisen kulttuuriperinnön suojelua maamme pohjoisimmilla alueilla. Museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistamisen seurauksena työ vakinaistettiin 1990. Museon arkeologi oli alan ainoa vakinainen työntekijä Lapissa vuoteen 2011, jolloin Saamelaismuseo Siidaan voitiin palkata saamelaisalueen esihistoriaan perehtyvä tutkija.

Arkeologinen työ keskittyi aluksi aineistojen kartoittamiseen, sillä Museoviraston uumeniin oli noin 150 vuoden kuluessa kertynyt Lapista mittava kokoelma muinaislöytöjä, tutkimusraportteja ja muuta tutkimustietoa. Oma tutkimustyö alkoi kuntakohtaisilla muinaisjäännösten inventoinneilla, joiden yhteydessä kaikki potentiaaliset maastokohdat ja löytöviitteet pyrittiin tarkastamaan. Vähitellen keskeinen osa Perä-Pohjolan kunnista ja osa pohjoisinta Lappia saatiin alustavasti tarkastetuksi ja raportoiduksi. Kuluneiden vuosien aikana maakuntamuseon arkeologi on paikantanut Lapista arviolta noin 1500 aikaisemmin tuntematonta muinaisjäännöstä ja tarkastanut vastaavan määrän tunnettuja kohteita.

Myös kaivaustöihin on ollut ajoittain mahdollisuuksia ja varoja. Tieteellisesti mielenkiintoisimpia kaivauskohteita ovat olleet Rovaniemen Sierijärven yli 2000 vuotta vanhat raudansulatusuunit ja inventoinneissa Tervolasta löytyneet kivikautisten hylkeenpyytäjien kyläpaikat asumuspainanteineen. Tutkimustieto on talletettu museon arkistoon ja siitä on eri tavoin ammennettu tietoa museon Arktikumissa olevaan perusnäyttelyyn. Useat paikallis- ja kylähistoriat ovat hyötyneet tutkimuksissa saaduista esihistoriatiedoista. Lisäksi maakunnallisen toiminnan tuloksista on syntynyt 80 artikkelia ja 110 esitelmää, luentoa tai kurssia.

Vuonna 1997 Lapin maakuntamuseo solmi Museoviraston kanssa yhteistyösopimuksen arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta toimialueellaan. Museo on siitä lähtien osallistunut muinaismuistolain perustella suojeltavia kohteita koskeviin neuvotteluihin ja antanut vuosittain 35–55 viranomaislausuntoa erilaisista maankäyttöä koskevista suunnittelu- ja rakennushankkeista. Sopimus uudistettiin 2009 ja se koskee lausunnonannon ja suojelutyön lisäksi mm. yleistä neuvontaa, tiedottamista, merkintää, muinaisesineiden vastaanottamista ja luettelointia.


28.3.2012 Lapin maakuntamuseo sai 12 000 € avustuksen Tsöh, Tsöh! Kuuluuko? -näyttelyn työpajoihin

Lapin maakuntamuseo sai Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustusta 12 000 €. Avustus myönnettiin Tsöh, Tsöh! Kuuluuko? Lappilaisen populaarimusiikin historiaa -näyttelyn työpajoihin. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan musiikin uudenlainen käyttöliittymä ja järjestetään työpajoja nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisätietoa avustuksista Museoviraston sivuilta.
Tsöh! Tsöh! Kuuluuko? -näyttely (24.8.-15.11.2012) esittelee kattavasti Lappilaisen populaarimusiikin historiaa painopisteenä 1960–1980-luvut. Näyttely liittyy Rovaniemen kaupunginkirjaston PopuLappi-lappilaisen musiikin löytöpiste -hankkeeseen, jossa kerätään populaarimusiikin historiaa syksyllä avattavaan tietokantaan. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Lapin maakuntamuseon, Rovaniemen kaupunginkirjaston, Lapin taidetoimikunnan ja Lapin yliopiston kanssa.


19.3.2012 Lapin maakuntamuseo on Facebookissa

Lapin maakuntamuseo liittyi Facebookiin. Nyt voit tykätä maakuntamuseon sivusta ja saada ajankohtaista informaatiota museon tapahtumista ja kaikesta siitä, mitä museolaiset puuhaavat.

www.facebook.com/lapinmaakuntamuseo

17.3.2012 Rovaniemi aineistot -hanke on päättynyt
Lapin maakuntamuseo sai vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen nuoria (alle 30-vuotiaita) työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia, verkkosaatavuutta ja säilyttämistä koskeviin hankkeisiin. Hankkeessa digitoitiin Lapin maakuntamuseon kuva- ja arkistoaineistokokoelmien Rovaniemen historiasta kertovia aineistokokonaisuuksia. Tietokantaan digitoitiin ja luetteloitiin yhteensä 3425 kuvaa ja arkistoaineistoa. Hanke kesti kuusi kuukautta ja siihen palkattiin kaksi henkilöä. Osa aineistosta on nähtävissä kokoelmaselaimessa.

15.3.2012 Lintukuvailta klo 18.00 Arktikumissa

Inarilainen Martti Rikkonen esittelee luontokuviaan Arktikumin Polarium- salissa torstaina
15.3. klo 18.00. Esityksen aiheena on Tunturipöllö pesivänä Suomessa 1974–2011. Tilaisuuden järjestävät Lapin lintutieteellinen yhdistys (LLY), Arktinen keskus ja Lapin maakuntamuseo.

Lintukuvailtaan on vapaa pääsy ja sitä ennen on mahdollisuus tutustua ilmaiseksi vuoden Luontokuvat 2011 näyttelyyn.

5.3.2012 Paikallismuseotyöryhmä luovutti raporttinsa ministeri Arhinmäelle

Lapin maakuntamuseo oli mukana valtakunnallisessa Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hankkeessa, joka luovutti raporttinsa kulttuuri- ja urheiluministerille. Raportin mukaan pienillä resursseilla ja pääosin vapaaehtoisvoimin arvokasta kulttuuriperintötyötä tekevät paikallismuseot tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea ja resursseja kokoelmatyöhönsä ja rakennustensa ylläpitoon.

Lisätietoa: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/paikallismuseotyoryhma_loppuraportti.html