• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kulttuuripalvelut

Pohjoiset keinot - Northern Ways

Lapin maakuntamuseon perusnäyttely Pohjoiset keinot - Northern Ways avattiin yleisölle vuoden 2003 lopussa. Perusnäyttelyssä on esillä Rovaniemen, Peräpohjolan ja Ylä-Lappin (saamelaisaluetta) sekä henkistä että aineellista kulttuuria. Petsamon historiasta kertova perusnäyttelyosio avattiin yleisölle itsenäisyyspäivänä 2017.  

Pohjoiset keinot esittelee avarakatseisesti pohjoisen ihmisen ja luonnon selviytymistarinaa. Näyttelysalien aiheet kulkevat muinaisuudesta nykyaikaan valottaen yksityisen ja yleisen kulttuurikehityksen syitä ja seurauksia.

 Baari.jpg

Laajat dioraamat, pienoismallit, kuvakollaasit, filmi- ja äänimaailma, kartat ja näyttöpäätteet kertovat kymmeniä lappilaisia pienoistarinoita. Esillä ovat sadat kulttuuriesineet ja kymmenet pukuparret sekä Lapin luonnon tunnusomaisin kasvi- ja eläinmaailma.

Perusnäyttelyssä ovat niin 1950–1980-luvun Rovaniemen markkinoilta tutun torivalokuvaaja Valto Pernun kuvausteltta kuin 1970-luvun lappilaista kyläkuvaa ilmentävä Savukosken baari. Kuuntelupisteissä voi seurata neljän lappilaisnuoren tulevaisuuden toiveita 1990-luvun alussa ja samojen nuorten tuntoja vuosikymmen myöhemmin. Rovaniemen kauppalan pienoismallien (1939 ja 1944) yhteyteen tehty visuaalinen Talojen tarinat -tietokanta antaa puolestaan pienoismallien käytölle aivan uuden ulottuvuuden, kun keskeisten rakennusten historia avautuu sanoin ja kuvin.

 Yleiskuva karhu_pieni.jpg

Lapissa kulttuurin luontosidonnaisuus on vahvaa. Näyttelyssä voi tutustua lähemmin vaikkapa tunturikasveihin, villipeurojen elämään ja porojen laiduntamiseen. Tuttujen ja tuntemattomien Lapin eläinten ääniä voi valita erityisessä äänipisteessä. Metsien, jokien ja tunturien valtiaista esillä ovat karhu, hirvi, majava ja ahma. Yläilmoista näyttelyä tarkkailevat lentävät joutsenet. Esillä on myös Lapin joissa vieläkin esiintyvä jokihelmisimpukka eli raakku, jota etenkin koltat ja venäläiset kulkukauppiaat vuosisatojen ajan pyysivät arvokkaan helmen toivossa.

 Lapinnukke.jpg


Lapin maakuntamuseo on alueensa keskusmuseo ja esittelee sen vuoksi monin tavoin saamelaisuutta. Näyttelykävijä voi tutustua Saamenmaan historiaan, eri saamenkieliin, musiikkiin, pukuihin, käsitöihin ja elinkeinoista erityisesti poronhoitoon.

Tärkeää osaa esittävät lisäksi talonpoikainen Lappi, savottakulttuuri ja kalastus. Rovaniemi vilkkaana liikenteen, hallinnon, kaupan, viihteen ja urheilun keskuksena on näyttelyn luonnollinen lähtöpiste.

Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohtaan syntyi kylämäistä asutusta jo keskiajalla. Sitä kuvaava Ylikylän pienoismalli elää elokuun kuulasta päivää vuonna 1293: nuorukainen salvaa savutuvan kehää, nuorikko tiivistää liitoksia sammaltupoilla, savusauna höyryää jokitörmällä, lehmät on tuotu laitumelta pihalle lypsettäviksi, pyykkiä pestään ja aika ajoin tiiraillaan syttyvätkö vihollisten tulosta kertovat tottotulet vaarojen laella. Elämä soljuu rauhaisasti kuin ohivirtaava joki…

***

Suomi Jäämeren rannalla
- Lapin maakuntamuseon uusi perusnäyttelyosio kertoo Petsamon 1920–1940 historiasta

Petsamo kuului Suomeen vuosina 1920–1944. Tuona suhteellisen lyhyenä mutta intensiivisenä aikana tapahtui alueella runsaasti merkittäviä taloudellisia ja kulttuurisia muutoksia. Petsamon historia on kiehtova ja merkittävä osa itsenäisen Suomen historiaa.

Maailmansotien välinen aika oli Petsamossa kuumeisen rakentamisen, kiivaan yrittämisen, onnistumisen ja epäonnistumisen aikaa. Petsamossa oli korkea syntyvyys, ja se oli koko Suomen mittakaavassa harvinaisen vetovoimainen muuttovoittoalue. Väestöä alueelle vetivät uudet työllistäjät matkailun ja kaivosteollisuuden alalla sekä organisoitunut avomerikalastus.

Petsamon oloille oli tyypillistä yhteiskunnallisten olojen nopea muuttuminen. Petsamossa oli joitakin suurempia teollisia yrityksiä kuten osuusliikkeen kaupat, kalajauhotehdas, tiilitehdas, Kolosjoen nikkelikaivos ja Liinahamarin satama. Lyhyen historian aikana Petsamossa ehti olla myös 97 erilaista liikenimeä. Sekatavarakauppoja kokeili moni, lisäksi oli kone- ja autokorjaamo sekä useita virvoitusjuomatehtaita. Elintason nousu toi mukanaan vaatekauppoja, leipomoita, ruokaloita ja kahviloita. Lisäksi oli erikoisliikkeitä kuten kirja- ja paperikauppa, housuliike, kultasepänliike ja kangas- ja pikkutavaraliike. Kaikki tämä tapahtui voimakkaan asutustoiminnan, talojen rakentamisen ja tilojen raivaamisen rinnalla. Petsamossa ei haluttu jäädä jälkeen muusta Suomesta. 

Petsamon alueen erityispiirteitä olivat erityisesti luonnonolosuhteet ja rajojen läheisyys. Meri ja voimakkaat vuodenaikojen vaihtelut rytmittivät elinkeinotoimintaa ja ihmisten elämää alueella. Elämäntavoiltaan ja kieliltään moninaiset väestöryhmät toivat alueelle kulttuurista kirjavuutta. Petsamon alueen asukkaille ominaista oli sekä useiden elinkeinojen yhtäaikaisuus että kausiluonteisuus. Keväisin ja syksyisin keskityttiin kalastukseen, kesäisin viljeltiin maata, talvisin hoidettiin poroja ja tehtiin muita töitä.

Petsamoon johtava 531 km pituinen Jäämerentie oli paitsi aikansa ylpeydenaihe, myös taloudellisesti ja poliittisesti merkittävä, sillä Liinahamari oli Suomen ainoa jäätymätön satama. Tiestä tuli myös matkailun markkinointivaltti. Petsamo – Suomen oikea käsivarsi - menetettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944 solmitussa Moskovan välirauhassa. Nykyään Petsamo on sotilasaluetta.

Lapin maakuntamuseon Petsamosta kertovassa näyttelyssä eri aiheet nivoutuvat saumattomasti keskenään yhteen. Näyttely on elämyksellinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät niin luonnonympäristö, kalastus ja muut elinkeinot ja kulttuurin moninaisuus. Lisäksi sivutaan myös sitä, kuinka Petsamoa edelleen muistellaan ja käsitellään ja kuinka petsamolaisuus näkyy esimerkiksi evakkojen jälkeläisissä.

Näyttelyssä on esillä runsaasti aitoa petsamolaista esineistöä, arkistoaineistoa ja valokuvia Lapin maakuntamuseon kokoelmista.




Tuhannet vuodet pohjoisessa – ikuiset merkit historiassa

Keino = toimenpide, menettely, neuvo, konsti, mutta pohjoisessa myös tie, polku tai ansapolku.

Näyttely on saanut tukea Euroopan yhteisön Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Lisätietoja: Intendentti Hannu Kotivuori, (016) 322 2854 tai 040 573 1951, hannu.kotivuori(at)rovaniemi.fi

Museo Facebookissa
badge.png
Yhteystiedot
Lapin maakuntamuseo
Pohjoisranta 4
96200 Rovaniemi

Arktikum-talon info
puh. 016 322 3260

Lapin maakuntamuseo
puh. 016 322 8589