• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kulttuuripalvelut

Esillä nyt

Jaana Aholan valokuvanäyttely Sallan evakoista: 
Kuolajärveltä Sallaan esillä 14.2.-23.8.2020

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 13.2.2020 klo 18

“Se talavisota sytty ensin. Oli hernekeitto valamis koulun keittolassa ja justihin nostettu kattila pöyvälle, että aletahan syömähän, ku ovi reuvahti auki.
- Semmonen nuori sotilas huusi että äkkiä kotihin ja pitää valamistauva lähtöhön. Aikaa on kaksi tuntia. Ja ne sotilahat tulit ja poltit sitten ne talot ja koulun, ku me oli lähetty. Sinne se palo se hernekeitto.”

- Salli, s. 1926

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen lisäksi Sallan ja Kuusamon alueita. Muutaman vuoden kuluttua jatkosodan päättyessä 1944 myös Petsamo menetettiin ja jo kertaalleen menetetty Salla jouduttiin luovuttamaan uudelleen. Tuolloin Kuolajärvenä tunnettu vanha Salla jäi lopullisesti rajan taakse ja noin 3 700 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Uuden itärajan taakse jäi yhdeksän kylää, kirkonkylänä toiminut Sallansuu, Sallatunturit ja kalarikkaat vesistöt. 

Kuolajärveläiset olivat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään evakkotaipaleelle jo talvisodan syttyessä 1939. Toiveita kotiinpaluusta eläteltiin, mutta sodan jatkuessa asuminen rajaseudulla kävi vaaralliseksi ja ihmiset evakuoitiin uudelleen vuonna 1944. Neuvostoliitolle luovutettu luonnonkaunis alue monenlaisine muistoineen jäi elämään evakuoitujen ihmisten mielissä. Lapin sota ja sen tuhot sekä raskaat rauhan ehdot mursivat evakkojen toiveet kotiinpaluusta lopullisesti. 

Kuolajärveläiset evakot joutuivat aloittamaan elämänsä alusta uusilla seuduilla. Suomelle jäänyt osa kuntaa jälleenrakennettiin ja sen uudeksi kirkonkyläksi tuli Märkäjärvi, jota nykyään kutsutaan Sallaksi. Menetetty Vanhan Sallan alue on nykyisin suureksi osaksi asumatonta erämaata.

Juuriltaan kuolajärveläinen Jaana Ahola on kuvannut Kuolajärveltä Sallaan -näyttelyyn alueen evakoita ja heidän jälkeläisiään. Henkilökuvaajana Ahola haluaa tuoda esille aitoja ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Kuvien lisäksi näyttelyssä on tarinoita, jotka on kirjoittanut haastattelujen pohjalta Erkki Yrjänheikki. Lisäksi esillä on vanhasta elämäntavasta muistuttavia ja edelleen Sallassa käytössä olevia ruokareseptejä. Näyttelyn valokuvat on otettu suurelta osin vuonna 2019. Kuvien henkilöt ovat Sallassa ja Muoniossa asuvia, joilla on vahva side menetettyyn Kuolajärveen. 

Näyttely valottaa miten vanhan Sallan eli Kuolajärven rajantakaisen osan kulttuuri on säilynyt nykypäivään -  ja kuinka historia elää edelleen Sallan alueen ihmisissä. Valokuvanäyttely on tehty yhteistyössä Lapin maakuntamuseon kanssa.


02_Hilla-Inkeri_Jaana Ahola.jpg

Kuva: Jaana Ahola.

 

 

 

ONNEA ROVANIEMI - 60 -vuotta kaupunkina

Arktikum_nettisivut_Onnea Rovaniemi 60.jpg

Rovaniemen kauppalanhallitus oli esittänyt huhtikuussa 1959 Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkoselle Rovaniemen kauppalan muuttamista vuoden 1960 alusta kaupungiksi. Kesäkuussa Kekkonen allekirjoitti perustamisasiakirjan, ja niin syksyn tullessa alettiin järjestellä juhlallisuuksia. Uudenvuoden yönä 1960 juhlistettiin uutta kaupunkia mm. räiskyvällä ilotulituksella. 

***
Toisen maailmansodan päätyttyä Rovaniemi oli käytännössä lähes täysin tuhoutunut. Jälleenrakennusaika oli vilkasta niin materiaalisesti kuin henkisesti. Kulttuurielämän, talouden, liikenteen, sosiaali- ja terveysalan laitosten ja koululaitosten kasvu nosti Rovaniemen kauppalan raunioista ja tuhkasta kukoistavaksi Lapin läänin keskukseksi. Kaupungiksi nimittäminen oli osa pitkään jatkunutta kehityskulkua.  

Kaupunkikuva muuttui 1960-luvulla vauhdilla. Erityisesti 15 km Rovaniemeltä etelään rakennetun Valajaskosken voimalaitoksen valmistuminen vuonna 1960 vaikutti kaupunkikuvaan nostamalla  vesistöjen pintoja keskustassa ja lähialueilla. Myös E4-tie siltoineen vuonna 1967 muutti maisemaa voimakkaasti. Uuden nopeahkon elementtirakentamisen myötä nousivat ensimmäiset lähiöt, erityisesti Korkalovaaraan rakennettiin kerrostaloja. Nopeasti sodan jälkeen kyhättyjen vaatimattomien hökkeleiden rinnalle nousseet rakennukset korostivat uuden ja vanhan rakennustyylin valtavaa eroa. Kontrasti esimerkiksi Sahanperän vaatimattomien puutalojen ja uuden kaupunkimaisen arkkitehtuurin välillä oli suuri. 

Muista samankokoisista kaupungeista Rovaniemen erotti jo 1960-luvulla - ja yhä edelleen -  sen kansainvälisyys. Turistit ja matkailijat, kokous- ja konferenssivieraat, kansainväliset opiskelijat ja korkea-arvoiset valtiovieraat ovat olleet tuttu näky kaupunkikuvassa jo vuosikymmenten ajan. Rovaniemi on myös tunnettu urheilukaupunkina varsin pitkään.

Lapin maakuntamuseo muistaa ja onnittelee 60-vuotiasta kaupunkia pienoisnäyttelyllä, johon on koottu kuvia 1960-luvun taitteen muuttuvasta kaupungista ja sen tunnelmista. Näyttely on esillä Lapin maakuntamuseon näyttelytiloissa 20.12.2019 - 22.3.2020. 

Kuva:Lauri Alanärä, Lapin maakuntamuseo. 

 

***

 

Menneisyyden merkit - Avain Lapin maisemaan

Menneisyyden merkit –näyttely kertoo monipuolisesti Lapin geologiasta ja auttaa ymmärtämään miten pohjoisen kiehtova maisema on syntynyt.
Geologia tutkimuskeskuksen (GTK) tekemässä näyttelyssä voi tutustua jääkauden seurauksena syntyneisiin jälkiin maisemassa, kuten harjuihin ja muinaisrantoihin tai vielä vanhempiin tapahtumiin kuten kallioperän syntyyn tai Lapin vanhimpaan fossiiliin stromatoliittiin. Lisäksi esillä on näytteitä niin korukivistä, rakennuskivistä kuin erilaisista malmeista.
Menneisyyden merkit –näyttelyn löydät Arktikumin käytävältä.

 

***
Näyttelyistä lisätietoja:
Näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto 
Lapin maakuntamuseo

tuija.alariesto(at)rovaniemi.fi
puh. 040 734 1060

Museo Facebookissa
badge.png
Yhteystiedot
Lapin maakuntamuseo
Pohjoisranta 4
96200 Rovaniemi

Arktikum-talon info
puh. 016 322 3260

Lapin maakuntamuseo
puh. 016 322 8589