Aistien - Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä
Valtakunnallisessa Aistien - Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hankkeessa kehitetään moniaistisia oppimisympäristöjä, joissa aisteja hyödynnetään elämyksellisyyden ja oppimisen tukena. Visuaaliset elementit, tunnusteltavat esineet, äänet, tuoksut ja maut herättävät erilaisia muistoja ja mielleyhtymiä. Elämystilojen rakentaminen yhteisöllisesti on tärkeä prosessi - samoin tilat elämysten ja vuorovaikutuksen virittäjänä.
Hanke käynnistyi syksyllä 2011 ja päättyy vuoden 2013 lopussa. Hankkeen rahoittava ja hallinnoiva viranomainen on Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus. Hanketta rahoitetaan Euroopan Sosiaalirahaston rahoituksella. Aistien-hanke kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnalliseen osioon, osaksi Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivisiksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmaa.
Aistien-hanke on myös mukana Aktiivi-hankkeessa, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen ESR-kehittämisohjelman "Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi" koordinaatiohanke. Aktiivi-hankkeesta voi lukea lisää Aktiivin www-sivuilta.
 |
 |
|
SÁPMI MIEHTÁ
SÁPMI MIEHTÁ on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toteuttama projekti, jonka rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY -keskus. Hankeaika on 1.1.2011–31.12.2013.
Projektissa luodaan toimintamalli siitä, miten saamen kielen ja kulttuurin etäopetusta toteutetaan valtakunnallisesti ja miten museoiden ja kirjastojen saamelaisaineistot saadaan palvelemaan oppimista. Projektissa pilotoidaan ja kehitetään etäkoulutusta yhteistyössä eri koulutuksen järjestäjien, yliopistojen ja kulttuurilaitosten kanssa. Lisäksi toteutetaan koulutusta etäopetusta tukeviin työvälineisiin, erilaisiin oppimisympäristöihin ja niiden pedagogiikkaan.
Lisätietoa hankkeesta: Saamelaisalueen koulutuskeskus.
Yhteistyökumppanit:
Saamelaismuseosäätiö (Siida), Lapin maakuntamuseo, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin maakuntakirjasto, Rovaniemen kaupungin perusopetus, Kalotti keskus (Inarin kunta)
![logot_sapmi[1].jpg](/loader.aspx?id=7ac26c87-3fbd-48a2-9a0c-6ba7ee26d103)
Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 14.9.2010 työryhmän kehittämään säätiö- ja yhdistyspohjaisten sekä kunnallisten, ei-ammatillisesti ylläpidettyjen paikallis- ja kotiseutumuseoiden ja erikoismuseoiden toimintaa. Työryhmän työskentely päättyi 31.12.2011.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nostaa esille paikallismuseotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä lisätä yhteistoimintaa sekä museokentän sisällä että sidosryhmien kanssa.
Työryhmän työn tueksi laadittiin kartoitus paikallismuseoiden tilanteesta, kokoelmista ja museorakennusten tilasta.
Hankkeessa laadittiin selvitystyö lähettämällä kysely kaikille Suomen paikallismuseoille. Kyselyssä kerättiin paikallismuseoiden perustietoja ja tilastotietoa paikallismuseokentän toimijoista, resursseista, kävijämääristä yms. Hankkeen kartoitus- ja selvitystyön toteutuksesta vastasi Museoviraston museoalan kehittämisen osasto, yhteistyössä Lapin maakuntamuseon ja Turun museokeskuksen kanssa.
Lisätietoa hankkeesta Museoviraston nettisivuilla.
Rakkaudesta kulttuuriperintöön. Paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportti..pdf
MUSKU – Museot kuntoon! Lappilaisen ja saamelaisen paikallismuseotyön kehittämisprojekti
MUSKU - Museot kuntoon! Lappilaisen ja saamelaisen paikallismuseotyön kehittämisprojektin toiminta-aika oli 1.12.2006–31.10.2007. Hankkeen projektipäällikkönä toimi FM Ulla Viitanen.
MUSKU-projektin kohderyhmänä olivat Lapin maakuntamuseon toiminta-alueen (Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki) kuntien ja yhdistyksien omistamat paikallismuseot. Hanke perustettiin tukemaan Lapin maakuntamuseossa tehtävää maakunnallista museotyötä.
Projektin aikana Lapin paikallismuseotoiminta kartoitettiin perusteellisesti. Kartoituksen pohjalta laadittiin kullekin museolle oma kehittämissuunnitelma. Työssä tärkeä osa oli museoiden edustajien kanssa käydyt keskustelut. Ongelmiin pyrittiin saamaan käytännönläheisiä ratkaisuja, sillä paikallismuseoilla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa kalliita ja usein työläitä hankkeita. Kehittämissuunnitelmissa käydään läpi perustoiminnot kuten organisaatio ja henkilöstö, kokoelmat, rakennukset, näyttelyt, asiakastoiminta ja viestintä, turvallisuus, yhteistyö sekä talous. Laajaan liiteosuuteen on koottu paikallismuseoille hyödyllisiä ohjeita ja yhteystietoja.
Kehittämissuunnitelma tehtiin yhteensä 9 paikallismuseolle ja 2 kotiseututalolle. Museoiden edustajille jää valittavaksi suunnitelmista itselleen toteuttamiskelpoisimmat ideat. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, vaan ne vaativat vuosien ponnisteluja. MUSKU-projektin ja sen tuottamien kehittämissuunnitelmien toivotaan kuitenkin olevan ponnahduslauta pysyviin muutoksiin, jotka jatkuvat museoissa vuosia eteenpäin.
Musku, loppuraportti.pdf