• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Ajankohtaista

ALVAR AALTO LAPISSA

Alvar Aallon aloittaessa uransa 1920-luvulla maailma oli suurten muutosten keskellä. Ajan henki synnytti arkkitehtuuriin uuden suuntauksen - muodoiltaan suoraviivaisen ja käyttötarkoitusta korostavan funktionalismin. Sen pelkistetty ja yksinkertainen muotokieli helpottivat huonekalujen ja rakennusten massatuotantoa.

Alvar Aalto osallistui aktiivisesti arkkitehtijärjestöjen kokouksiin Euroopassa 1920-luvun loppupuolelta alkaen, teki kansainvälistä uraa ja imi vaikutteita maailmalta. Hän oli yksi funktionalismin Suomeen tuoneista arkkitehdeista. Jo 1930-luvun puolivälissä Aalto alkoi kuitenkin vierastaa funktionalismin suoria viivoja ja rationaalista maailmaa. Hän kääntyi luonnon, yksilöllisyyden, inhimillisyyden ja orgaanisten muotojen puoleen.

Funktionalismista Aalto säilytti periaatteinaan uuden rakennustekniikan soveltamisen ja ajatuksen arkkitehtuurin sosiaalisesta tehtävästä. Ajan myötä hänen ilmaisunsa kehittyi persoonalliseksi ja tunnistettavaksi, vaikka se pakeneekin tarkkarajaisia määrittelyjä. Ehkä Aallon maailmanlaajuisen suosion syynä on juuri hänen muotokielensä rikkaus ja orgaanisuus.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli valtavan jälleenrakennusurakan edessä, etunenässä lähes täysin tuhottu Lappi. Evakosta Rovaniemelle palaavia kaupunkilaisia odotti ankea savupiippumeri. Yli 90 prosenttia rakennuksista oli tuhottu. Arktisen ilmaston vuoksi jälleenrakentaminen oli aloitettava heti. Yleis- ja asemakaavasuunnitteluun ryhdyttiin miltei välittömästi lokakuussa 1944 tapahtuneen hävityksen jälkeen.

Kansainvälisesti menestynyt arkkitehti Aalto koki velvollisuudekseen osallistua jälleenrakentamiseen kansallisen hätätilan olosuhteissa. Hän johti Suomen Arkkitehtiliiton Jälleenrakennustoimiston työtä Lapissa. Haasteellisessa tilanteessa hän kehitti funktionalismin tavoitteiden pohjalta joustavan standardin käsitteen, joka sopi poikkeustilanteeseen mutta huomioi myös inhimilliset seikat ja ympäristön.

Aallon ensimmäinen Rovaniemellä toteutettu suunnitelma, Poronsarvi-asemakaava, valmistui vuonna 1945. 1950 ja 1960-luvuilla Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemelle useita kohteita; Korkalorinteelle perheasuntojen ja pienhuoneistojen tiiviin yhteisön, Ahon suvulle liike- ja asuintaloja sekä huvilan, ja lisäksi kirjaston, teatterin ja kaupungintalon muodostaman kulttuuri- ja hallintokeskuksen. Kukin töistä on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Toisaalta ne muistuttavat ratkaisuiltaan myös Aallon muita töitä, joita voi ihailla ympäri maailmaa.

Koko uransa ajan Aalto etsi innovatiivisia ratkaisuja ja suunnittelijana hän pystyi uudistumaan vuosikymmenestä toiseen. Kyseenalaistaminen ja pyrkimys uuden löytämiseen olivat hänen luovuuttaan ajavat voimat. Alvar Aalto näki rakennukset kokonaisvaltaisina taideteoksina, ja siksi hänen työnsä ei rajoitu vain taloihin: siihen kuuluu huonekaluja, valaisimia, lasiesineitä ja tekstiilejä. Aalto myös julkaisi suuren määrän arkkitehtuuria, taidetta ja yhteiskuntaa käsitteleviä kirjoituksia.

Alvar Aallon vuodet
1898 syntyi Kuortaneella 3. helmikuuta
1916 kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta
1921 valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta
1923–27 arkkitehtitoimisto Jyväskylässä
1927–33 arkkitehtitoimisto Turussa
1933– arkkitehtitoimisto Helsingissä
1943–58 Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja (kunniajäsen vuodesta 1958)
1946–48 Professuuri Massachusetts Institute of Technologyssä (Cambridge, USA)
1955– Suomen Akatemian jäsen (emeritusjäsen vuodesta 1968)
1963–68 Suomen Akatemian esimies
1976 kuoli Helsingissä 11. toukokuuta.
Kunniatohtori useissa arvostetuissa yliopistoissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä kunniajäsenyys monissa taide- ja taideteollisissa organisaatioissa ympäri maailmaa.

Alvar_aalto_quote.jpg